Tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen voidaan joko kokonaan estää tai sen puhkeamista voidaan ainakin viivästää henkilöillä, joilla sairastumisriski on suuri. Kliinisissä tutkimuksissa sairastumisriskiä on voitu vähentää jopa 58 %, kun maltillisilla muutoksilla on parannettu ruokavalion laatua, lisätty liikuntaa ja onnistuttu painonhallinnassa. Ylipaino on tyypin 2 diabeteksen tärkein riskitekijä.

Ennaltaehkäisyssä keskeiset huomioitavat asiat:

• Ruokavalion laatu: yleisten ravitsemussuositusten mukaisesti koottu ruokavalio, jossa on niukasti kovaa rasvaa, kohtuullisesti pehmeää rasvaa ja runsaasti kuituja
• Säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja liikunta: vähintään 30 minuuttia kohtuullisen rasittavaa liikuntaa päivittäin
• Painonhallinta: jo 5-10 % painonlasku on tehokasta, mikäli on liikapainoa

Ennaltaehkäisyssä korostuvat potilaan omat arjen valinnat. Tietoa ja tukea on runsaasti tarjolla järjestöjen, kuntien sekä muiden terveydenhuollon ulkopuolisten toimijoiden kautta. Pohjois-Savon hyvinvointialueella ennaltaehkäisyn ohjantaa antavat ensisijaisesti sotekeskusten, neuvolapalvelujen, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon hoitajat, fysioterapeutit ja lääkärit.

• Hoitajan vastaanotto, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Diabetes on merkittävä valtimotaudin riskitekijä. Ennaltaehkäisyssä on aiheellista huomioida myös muut valtimotaudin riskiä lisäävät tekijät, ja pyrkiä puuttumaan niihin kokonaisvaltaisesti

Hyödynnä diabetesriskin arvionnissa riskitestiä:

• Sähköinen: Tee riskitesti! - Diabetesliitto
• Lomakeversio (tässä näkyvät myös pisterajat): Riskitesti_suomi_web.pdf (diabetes.fi)

Diabeteksen esiasteet (esidiabetes):

• Suurentunut paastoarvo: plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo 6,1-6,9 mmol/l
• Heikentynyt glukoosin sieto: plasman glukoosipitoisuuden 2 tunnin arvo 7,8-11,0 mmol/l

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä suositellaan ensisijaisesti elintapahoitoa. On tärkeää aloittaa systemaattinen elintapojen tarkastelu ja hoitotoimet, mikäli todetaan kohonnut diabetesriski tai esidiabeettiset sokeriarvot. Myös riski valtimotaudille tulee kartoittaa; tarvittaessa suunnitellaan ja aloitetaan riskitekijöiden kokonaisvaltainen hoito (tupakoinnista luopuminen, verenpaineen ja kolesterolin hoito). FINRISKI-laskuri - Terveyskirjasto

Hoitotavoitteet: ks. valtimotaudin ehkäisy: pshva valtimotauti (terveysportti.fi)

Hoitokeinot: kuten Terveyttä edistävät elintavat -osiossa yllä. Potilaan tilanteen ja tarpeen mukaisesti tarvittaessa ohjaus esim. ravitsemusterapeutille (lihavuuden hoito) tai fysioterapeutille (fyysisen aktiivisuuden tuki, etenkin mikäli tuki- ja liikuntaelimistön haasteita).

Hoidonseuranta: elintapaohjauksen vaikutusta sekä valtimotaudin riskitekijöitä seurataan säännöllisesti.

• Diabeteksen esiaste vuosittain fP-gluk, HbA1c (herkästi sokerirasituskoe).

Diabeteksen diagnostiset arvot:

• suurentunut paastosokeri: vähintään 7 mmol/l TAI
• suurentunut 2 h arvo glukoosirasituskokeessa: yli 11 mmol/l TAI
• HbA1c ≥ 48 mmol/mol (≥ 6,5 %)

Mikäli selkeät diabeteksen oireet (eli jano, suuret virtsamäärät, selittämätön laihtuminen) puuttuvat, mittaustulos on tarkistettava vähintään yhdestä eri päivänä otetusta näytteestä. Jos todetaan merkittävä tai oireinen hyperglykemia, mitataan myös ketoaineet ja niiden ollessa koholla potilas ohjataan päivystysarvioon.

Diabeteksen toteaminen:

• Tyypin 2 diabetes (kaypahoito.fi)
• Raskausdiabetes (kaypahoito.fi), 
• Insuliininpuutosdiabetes (kaypahoito.fi)

Diabeteksen määritelmä, erotusdiagnoosi ja luokitus (Lääkärin käsikirja): Lääkärin tietokannat - Duodecim (terveysportti.fi)

Diabeteksen hoidon aloitus:

• Potilas oireinen ja verensokeri >10-15: tehdään lääkärille päivystysaika/konsultaatio, tutkitaan myös ketoaineet.
• Potilas oireeton ja verensokeri >15: tehdään kiireellinen vastaanottoaika tk lääkärille 1- 2 päivän aikana
• Jos verensokeri on 20 tai yli: tutkitaan ketoaineet. Jos ketoaineita ei ole niin kiireellinen vastaanottoaika tk-lääkärille. Jos ketoaineita niin lähete päivystykseen.

Diabetesdiagnoosin tekemisen yhteydessä huomioitavat asiat

• Diabetesta sairastavan alkukartoitus (Käypä hoito)
• Kartoitetaan mahdolliset jo olemassa olevat komplikaatiot: krooninen munuaistauti, silmänpohjamuutokset, diabeettinen neuropatia.
• Arvioidaan aina valtimotaudin kokonaisriski ja asetetaan yksilölliset hoitotavoitteet: glukoositaso, lipidit (LDL), verenpaine, tupakoimattomuus, painonhallinta. Aloitetaan tarvittaessa myös valtimotaudin riskitekijöitä pienentävät hoidot. (ks. tarkemmin: Valtimotaudin ehkäisy)
• Hoitava lääkäri huolehtii lääkekorvattavuuksiin tarvittavat B-lausunnot
  • Kela: 215 Diabetes, muu kuin insuliinihoito
  • Kela: 103 Diabetes, insuliinihoito
  • Hoidon tehostamisvaiheessa; Kela: 285 Dulaglutidi, eksenatidi, liraglutidi ja semaglutidi (tyypin 2 diabetes, aikuiset)

Hoidon ja omahoidon ohjauksen tavoitteina ovat mahdollisimman hyvä ja normaalin pituinen elämä, komplikaatioiden välttäminen sekä sujuva arki ilman kohtuuttomia rajoituksia. Hoitotavoitteet asetetaan yksilöllisesti huomioiden potilaan terveydentila kokonaisuutena, elämäntilanne ja omahoidon voimavarat. Hoitava lääkäri kirjaa tavoitteet hoitosuunnitelmaan (potilastietojärjestelmässä Suunnitelma-otsikon alle).

• Hyödynnä Yleiset diabeteksen hoidon tavoitteet: glukoosi, lipidit, verenpaine (Käypä hoito) ja/tai Valtimotaudin ehkäisyn tavoitteet (PSHVA Valtimotaudin hoito)
• Uudet tyypin 2 diabeetikot: tavoitellaan aktiivisesti remissiota painonpudotuksen avulla (tavoitteellinen painonlasku remissiota ajatellen -15 %). Keinoina:
  • konservatiiviset painonpudotuskeinot: elintavat (ohjaa omahoito-ohjelmien käyttöön); ENE-dieetti
  • lääkehoidot
  • tarvittaessa lihavuuskirurgian keinot
• Diabetesta sairastavan ravitsemushoidon tavoitteet sovitaan yksilöllisesti huomioiden potilaan ruokatottumukset, ikä, mahdolliset muut sairaudet ja psykososiaalinen tilanne.

Diabeteksen hoidon alkuvaiheessa:

Linkki hoitotarvikejakeluun? 

Efector?

https://pshyvinvointialue.fi/fi/hoitotarviketilaukset (sähköinen tilauslomake)

Hoitotarvikejakelu - Pohjois-Savo 

Liuska- ja Librekriteerit?

Verenpaineseuranta?

Paino?

Jalkojen kunnon seuranta? Jalkojen itsehoito diabeteksessa

Suunterveys?

FreeStyle Libre – järjestelmän käyttöönoton kriteerit hoitotarvikejakeluun:

1. Kaikki insuliininpuutosdiabetesta sairastavat potilaat
2. Monipistoshoidossa olevat tyypin 2 diabetesta sairastavat potilaat
3. Sellaisissa ammateissa toimivat, joissa hypoglykemia muodostaa erityisen riskin ja joilla on insuliinihoito (esimerkiksi ammattiautoilijat, poliisit, palomiehet)
4. Insuliinihoito ja raskauden suunnittelu tai raskaus, mikä edellyttää tiheää verensokerin omaseurantaa (synnytyksen jälkeen siirrytään tavanomaiseen sormenpäämittaukseen, ellei Libren käytön jatkumiseen ole muuta perustetta)
5. Erityisen harkinnan mukaan muissa tilanteissa (esim. ammatti, jossa sormenpäämittaukset hyvin vaikeaa/mahdotonta, lihavuusleikkauksen jälkeinen vaikea hypoglykemia)

Potilaan hoitava yksikkö arvioi sensoroinnin kriteerit ja aloittavat Libre-sensoroinnin. Seurannassa huolehditaan, että Libre-sensorointi tietoja hyödynnetään aktiivisesti hoidossa. Sensorointi tulee lopettaa, jos kriteerit eivät enää täyty tai tietoja ei hyödynnetä hoidossa.

Jatkuvan glukoosiseurannan tilapäiskäyttö:

• Sensorointia voidaan käyttää hoidon arvioinnin välineenä lyhyinä jaksoina (esim. 2–4 viikon ajan) säännöllisesti 1–2 kertaa vuodessa tai ennen vastaanottokäyntiä. kts. tarkemmat tiedot: Jatkuvan glukoosiseurannan tilapäiskäyttö (käypähoito) 
• Näissä tilanteissa sensori annetaan potilaalle hoitavasta yksiköstä

ELINTAPAHOITO

Ravitsemus ja ruokavalio: Diabetesta sairastaville suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin muullekin väestölle sisältäen runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa, niukasti ruokia ja juomia, joiden ravintoarvo on heikko (esim. paljon sokeria, vähän kuituja), niukasti kovaa rasvaa ja kohtuullisesti pehmeää rasvaa, vähän suolaa, enintään kohtuullisesti alkoholia. Tasainen ateriarytmi helpottaa sekä hoidon toteutusta että painonhallintaa.

Tyypin 1 diabeesta sairastavilla tärkeää on ruoan, liikunnan ja insuliinin yhteensovittaminen, mikä edellyttää taitoa arvioida ruoan hiilihydraattien määrää. 

• Suosituksia sydänterveyttä edistävään ravitsemukseen -diat  (sydän.fi)
• Diabetes ja syöminen  (Terveyskylä)
• Voiko sokeria käyttää? - ks. Makeuttaminen - Diabetesliitto 
• Raskausdiabeetikon ruokavalio  (Terveyskylä)

Liikunta: Fyysinen aktiivisuus ja säännöllinen liikunta ovat tärkeä osa jokaisen diabetesta sairastavan omahoitoa ja edistävät terveyttä kuten muillakin. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus myös parantaa diabeteksen hoitotasapainoa.

• Diabetes ja liikunta (terveyskyla.fi) 
• Liikunta - Diabetesliitto 

Tupakoimattomuus: Diabetes itsessään on merkittävä valtimotaudin riskitekijä. Näin ollen diabeteksen hoidossa tulee huomioida ja hoitaa myös muut valtimotaudin riskitekijät, joista yksi merkittävimmistä on tupakointi. Apua tupakoinnista luopumiseen:

• Tupakoimattomuus  (Siunsoten sepelvaltimotaudin hoitoketju)
• Tupakoinnin lopettamisen valmennusohjelma  (Omaolo)
• Tupakoinnin lopettaminen hyvän hoidon tukena  (Terveyskylä)
• Lääkkeet (tupakoinnin lopettaminen)  (Lääkärin käsikirja)

DIABETESLÄÄKEHOITO

Diabeteksen hoitoon kuuluu usein sekä lääkitys että elintapojen muutos. Lääkehoidolla pyritään vaikuttamaan verensokerin lisäksi myös kolesteroliarvoihin, verenpaineeseen ja metabolisiin tekijöihin.

Verensokeria alentava hoito:

• Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito (Terveyskylä - Tyy­pin 1 dia­be­tek­sen in­su­lii­ni­hoito)
• Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoito (Terveyskylä - Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoito)
• Diabeteslääkkeet (muut kuin insuliinit) -taulukko  (Käypä hoito Tyypin 2 diabetes)
• Diabeteslääkkeet ja insuliinikorvaushoito  (Käypä hoito Insuliininpuutosdiabetes)
• Insuliiniannosten suunnittelu monipistoshoidossa (Terveyskylä PRO)

Verenpaineen hoito:

• Kohonnut verenpaine (Käypähoito)
• Diabetes ja verenpaine (Terveyskylä)

Lipidien hoito:

• Dyslipidemiat (Käypähoito)
• Diabetes ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt (Terveyskylä)

Diabetes voi johtaa moniin lisäsairauksiin, jotka voivat lyhentää elinikää, vähentää terveitä elinvuosia, heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa huomattavaa inhimillistä kärsimystä. Kokonaisvaltainen hoito, joka keskittyy verensokerin hallinnan lisäksi myös muihin riskitekijöihin, voi merkittävästi vähentää näiden lisäsairauksien riskiä.

On tärkeää ohjata potilasta omahoidossaan ja seurannassaan huomioimaan tyypillisimmät riskipaikat ja huolehtimaan akuuttienkin ongelmien huolellinen hoito (mm. jalat, suu, haavat).

Diabeettinen neuropatia:

• Diabetes ja hermosto (Terveyskylä)

Diabetes ja jalat:

• Jalkojen itsehoito diabeteksessa (Terveyskylä)
• T2 diabetes ja jalkojen hoito (Diabetes.fi)
• Lisätietoa ammattilaisille, TerveyskyläPRO:n Virtuaalikeskus / Haavat: Oppaat ja tietosisällöt (terveyskyla.fi) 
• Kts. jalkaterapeutin lähetekriteerit täältä

Diabetes ja silmät: 

• Diabeettinen retinopatia (Käypähoito)
• Diabetes ja silmät (Terveyskylä)

Munuaistaudin eli nefropatian ehkäisy:

• Diabeteksen munuaistauti (Käypähoito)
• Diabeteksen munuaistauti (Terveyskylä)

Rasvamaksa:

• Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD) (Käypähoito)
• Diabetes ja rasvamaksa (Terveyskylä)

Diabetes on sairaus, joka vaatii säännöllistä, useimmiten elinikäistä hoidon seurantaa. Hyvässä hoitotasapainossa olevan potilaan seurantaväliä voidaan harventaa ja haastavammissa tilanteissa ja hoidon tehostamisvaiheissa tiivistää, eli hoidon jatkuvuus ja seurantarutiinit suunnitellaan aina yksilöllisen tarpeen mukaan. Myös seurannan toteuttamisen tavat valitaan yksilöllisesti tilanteen ja tarpeen mukaan (hoitajavastaanotto, lääkärivastaanotto, puhelinasiointi, asiointi digipolulla).

Seurantakontaktit tukevat potilaan sitoutumista sairautensa päivittäiseen hoitoon, ammattilaisen tuki potilaan sitouttamisessa hoitoonsa on olennaisen tärkeää. Säännöllisen seurannan turvin pyritään oireisten jaksojen ehkäisyyn, hyvän työ- ja toimintakyvyn turvaamiseen, hoidon optimointiin ja hoitotavoitteiden saavuttamiseen sekä ehkäisemään pitkäaikaishaittoja ja komplikaatioita.

• Seurantakäynnin sisältö (käypähoito)
• PSHVA:lla on olemassa "Pitkäaikaissairauksien laboratoriotutkimuksten seurantamalli", joka löytyy IMS-järjestelmästä. Diabetesta sairastavien osalta on määritelty seuraavat seurantakäytännöt: 

LISÄTIETOJA

• Insuliininpuutosdiabetesta sairastavan hoito perusterveydenhuollossa  (Yleislääkäri 7/2023)
• Insuliinihoidon säätäminen: näin parannat hoidon turvallisuutta ja tuloksia  (Yleislääkäri 7/2021)
• Nuorena tyypin 2 diabetekseen sairastuneen hoito 

Akuutti sairastaminen tulee huomioida diabeteksen päivittäishoidossa. Tilat, jotka lisäävät stressihormonien eritystä, kuten tulehdussairaudet tai leikkaukset, voivat lisätä insuliinin tarvetta. Sairastaessa on tärkeää seurata verensokeritasoa tehostetusti ja tarvittaessa myös tehostaa hoitoa (insuliinihoitoisilla diabetespotilailla insuliiniannoksen lisäys, myös tablettihoitoisille aloitetaan tarvittaessa insuliinihoito määräaikaisesti). Myös toipumisvaiheessa tiivis seuranta on tarpeellista; huolehditaan lääkeannoskevennykset tai lisälääkitysten poispurku.

Diabetesta sairastavan potilaan ollessa sairaalahoidossa muiden syiden vuoksi (esim. leikkaushoito) tulee myös hyvä diabeteksen hoito huolehtia - hoitamaton hyperglykemia huonontaa kudosten toipumista, lisää tulehdusriskiä ja voi yksistään pitkittää sairaalahoidon tarvetta.

Erityinen tehostetun hoidon ja seurannan tarve on myös kortisonihoidon yhteydessä, jolloin diabetesta sairastavalla diabeteslääkehoidon tarve yleensä lisääntyy tai tarvitaan insuliinihoitoa. 

HUOMIOI ERITYISESTI:

• Tablettilääkityksistä tauotetaan metformiini ja SGLT2-estäjät vaikeamman kuumetaudin, ripuli- ja oksennustaudin tai yleiskuntoa heikentävän sairauden aikana. (asidoosiriski!) 
• Insuliinia käyttävillä tulehdustautien aikana insuliinintarve voi jopa kaksinkertaistua. Myös nautittu ruokamäärä, mahdollinen pahoinvointi ja oksentelu vaikuttavat sokeritasapainoon, joten tiivis seuranta on tarpeen ja tarvittaessa ateriainsuliinien vähentäminenkin. Perusinsuliini pitää aina pistää, vaikka syömisen määrä vähenisi.
• Lyhyehkökin kortisonihoito nostaa herkästi verensokeria (etenkin kortisonipistoksissa ja -tablettihoidoissa). Yksilöllisen tarpeen mukaisesti insuliiniannosta lisätään tai insuliinihoito aloitetaan kortisonihoitojakson ajaksi.
  • Kortisonitabletit insuliinihoitoisessa diabeteksessa (terveyskyla.fi)
  • Kortisonitabletit ruokavalio- tai tablettihoitoisessa diabeteksessa (terveyskyla.fi)

LISÄTIETOA:

• Diabeteksen hoito vaihtelevissa tilanteissa (terveyskyla.fi)
• Diabetes ja leikkaus (terveyskyla.fi)

Tähän orientoiva teksti

Iäkkään henkilön tyypin 2 diabeteksen kokonaisvaltainen hoito

Alueen toimijoiden työnjako pääpiirteissään - Otsikkoa klikkaamalla aukeavat tarkemmat kuvaukset:

Lääkäreiden ja hoitajien konsultaatiot:

Tällä hetkellä diabetespotilaiden konsultaatioista ei ole olemassa erillistä ohjeistusta PSHVA:n alueella. Hoitaja konsultoi tarvittaessa oman toimipisteensä lääkäriä, kun taas perustasolla työskentelevä lääkäri konsultoi tarvittaessa erityisosaajia (perus- tai erityispalveluissa työskentelevä diabetekseen erikoistunut lääkäri).

Konsultaatiokäytäntöjä pyritään päivittämään, kun digipalveluiden myötä mahdollistuvien uusien konsultaatiokäytäntöjen käyttöönotto etenee. 

Muut konsultaatiot:

Ravitsemusterapeutin konsultaatio-ohjeet löytyvät kohdasta "Alueen toimijat ja työnjako", Diabetesta sairastavan ravitsemus ja jalkahoitajan/terapeutin lähetekriteerit kohdasta Diabetesta sairastavan jalkaongelmat.

Lähete erityispalveluihin

Potilaan hoidon ohjautuminen PSHVA:lla on kuvattu alla olevassa kaaviossa. Lisätietoja voit katsoa myös "Alueen toimijat ja työnjako"-otsikon alta löytyvistä toimijakohtaisista vastuunjaon kuvauksista. 

Epiriikriisi

Epikriisiin kuvattavat tiedot

• Esitiedot: diabetestyyppi, sairastumisvuosi, liitännäissairaudet ja komplikaatiot. Tupakka-anamneesi. Muut sairaudet. Sukutiedot, jos tarpeen. Verensokeriseurannan tapa (sormenpää / sensori). Ajokorttiluokka (jos tiedossa).
• lääkitys: Nykylääkitys ml. insuliiniannos. Kokeillut lääkkeet, jotka eivät soveltuneet (etenkin DM2-potilailla, SGLT2).
• Viimeisimmät seurantatiedot:
  • silmänpohjatutkimus (milloin, löydökset, seuraava ajankohta)
  • paino ja BMI
  • verenpainetaso kotimittauksissa
  • jalkojen riskiluokitus
  • lab: HbA1c, Kol, LDL, U-AlbKre
• Hoitosuunnitelma:
  • Hoidon tavoitteet: verensokeritaso, verenpaine, kolesteroli, paino (normaali paino / liikapainoisilla 5-10  % painonpudotus)
  • Seuraavan kontrollin ajankohdasta suositus

Hoitovastuun siirtyessä

• ESH --> PTH: Huolehditaan epikriisin toimitus jatkohoitotaholle ja potilaalle (jakelut) sekä ohjeistetaan potilas olemaan yhteydessä omalle terveysasemalle kontrolliajankohdan sopimiseksi.
• TTH --> PTH: Ohjeistetaan potilas olemaan yhteydessä omalle terveysasemalle kontrolliajankohdan sopimiseksi. Tärkeää huolehtia hoitosuhteen päättyessä em. asiat asianmukaisesti kirjatuksi sairauskertomukseen (ja näkyvyys Kantaan).

Diabeteksen hoidon parantaminen ja vertaiskehittäminen

• Diabeteksen hoidon tuloksia seurataan säännöllisesti sekä Kansallisten laaturekisterien että omatuotantoisen seurantadatan avulla.
  • Diabetesrekisteri (thl.fi) 
  • Sydänrekisteri (thl.fi) 
  • PSHVA:n oman diabeteksen hoidon laaturaportin sotekeskuksittain löytyy Pulssista -->Pikalinkit tietojärjestelmiin --> HVA-raporointi -->LAATU -->Diabetes laaturaportti

Alueellinen diabetestyöryhmä kokoontuu kerran kuussa, mukana toimijoita KYSin, Iisalmen, Varkauden ja Harjulan DM-poliklinikoilta.

Alueellinen perusterveydenhuollon laatuverkosto suunnittelee ja edistää toiminnan käytännön toteutusta paikallistasolla.

Kehittämiskohteet ja tavoitteet:

• Kullakin sotekeskusalueella (pohjoinen, keskinen, eteläinen) olisi tulevaisuudessa oma erityispätevyyskoulutettu diabetesosaaja.
• Työikäisistä uusista tyypin 2 diabetekseen sairastuneista remissioon 50 %
• Työikäisistä diabetesta sairastavista (yli 2 v. sairastaneet) 80 %:lla HbA1c < 48 mmol/mol
• T2 diabetesta sairastavista 80 %:lla LDL on yksilöllisen hoitotavoitteen mukainen (alle 2,6 / 1,8 / 1,4)
• U-AlbKre on mitattu 24 kk sisällä 80 %:lla diabeetikoista

Koulutukset PSHVA:lla

• Alueellinen diabetespäivä järjestetään vuosittain, ilmoittaudu OSS:n sisäisen koulutuskalenterin kautta