Tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen voidaan joko kokonaan estää tai sen puhkeamista voidaan ainakin viivästää henkilöillä, joilla sairastumisriski on suuri. Kliinisissä tutkimuksissa sairastumisriskiä on voitu vähentää jopa 58 %, kun maltillisilla muutoksilla on parannettu ruokavalion laatua, lisätty liikuntaa ja onnistuttu painonhallinnassa. Ylipaino on tyypin 2 diabeteksen tärkein riskitekijä.

Ennaltaehkäisyssä keskeiset huomioitavat asiat:

• Ruokavalion laatu: yleisten ravitsemussuositusten mukaisesti koottu ruokavalio, jossa on niukasti kovaa rasvaa, kohtuullisesti pehmeää rasvaa ja runsaasti kuituja
• Säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja liikunta: vähintään 30 minuuttia kohtuullisen rasittavaa liikuntaa päivittäin
• Painonhallinta: jo 5-10 % painonlasku on tehokasta, mikäli on liikapainoa

Ennaltaehkäisyssä korostuvat potilaan omat arjen valinnat. Tietoa ja tukea on runsaasti tarjolla järjestöjen, kuntien sekä muiden terveydenhuollon ulkopuolisten toimijoiden kautta. Pohjois-Savon hyvinvointialueella ennaltaehkäisyn ohjantaa antavat ensisijaisesti sotekeskusten, neuvolapalvelujen, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon hoitajat, fysioterapeutit ja lääkärit.

• Hoitajan vastaanotto, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Diabetes on merkittävä valtimotaudin riskitekijä. Ennaltaehkäisyssä on aiheellista huomioida myös muut valtimotaudin riskiä lisäävät tekijät, ja pyrkiä puuttumaan niihin kokonaisvaltaisesti

Tutustu tarkemmin ennaltaehkäisyyn ja arjen elintapojen muutosten omaksumiseen

Hyödynnä diabetesriskin arvionnissa riskitestiä:

• Sähköinen: Tee riskitesti! - Diabetesliitto
• Lomakeversio (tässä näkyvät myös pisterajat): Riskitesti_suomi_web.pdf (diabetes.fi)

Diabeteksen esiasteet (esidiabetes):

• Suurentunut paastoarvo: plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo 6,1-6,9 mmol/l
• Heikentynyt glukoosin sieto: plasman glukoosipitoisuuden 2 tunnin arvo 7,8-11,0 mmol/l

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä suositellaan ensisijaisesti elintapahoitoa. On tärkeää aloittaa systemaattinen elintapojen tarkastelu ja hoitotoimet, mikäli todetaan kohonnut diabetesriski tai esidiabeettiset sokeriarvot. Myös riski valtimotaudille tulee kartoittaa; tarvittaessa suunnitellaan ja aloitetaan riskitekijöiden kokonaisvaltainen hoito (tupakoinnista luopuminen, verenpaineen ja kolesterolin hoito). FINRISKI-laskuri - Terveyskirjasto

Hoitotavoitteet: ks. valtimotaudin ehkäisy: pshva valtimotauti (terveysportti.fi)

Hoitokeinot: kuten Terveyttä edistävät elintavat -osiossa yllä. Potilaan tilanteen ja tarpeen mukaisesti tarvittaessa ohjaus esim. ravitsemusterapeutille (lihavuuden hoito) tai fysioterapeutille (fyysisen aktiivisuuden tuki, etenkin mikäli tuki- ja liikuntaelimistön haasteita).

Hoidonseuranta: elintapaohjauksen vaikutusta sekä valtimotaudin riskitekijöitä seurataan säännöllisesti.

• Esidiabeetikoilla vuosittain fP-gluk, HbA1c (herkästi sokerirasituskoe).

Tutustu lihavuuden hoitoon on osana tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa

Diabeteksen diagnostiset arvot:

• suurentunut paastosokeri: vähintään 7 mmol/l TAI
• suurentunut 2 h arvo glukoosirasituskokeessa: yli 11 mmol/l TAI
• HbA1c ≥ 48 mmol/mol (≥ 6,5 %)

Mikäli selkeät diabeteksen oireet (eli jano, suuret virtsamäärät, selittämätön laihtuminen) puuttuvat, mittaustulos on tarkistettava vähintään yhdestä eri päivänä otetusta näytteestä. Jos todetaan merkittävä tai oireinen hyperglykemia, mitataan myös ketoaineet ja niiden ollessa koholla potilas ohjataan päivystysarvioon.

Diabeteksen toteaminen:

• Tyypin 2 diabetes (kaypahoito.fi)
• Raskausdiabetes (kaypahoito.fi), 
• Insuliininpuutosdiabetes (kaypahoito.fi)

Diabeteksen määritelmä, erotusdiagnoosi ja luokitus (Lääkärin käsikirja): Lääkärin tietokannat - Duodecim (terveysportti.fi)

Diabetesdiagnoosin tekemisen yhteydessä huomioitavat asiat

• Diabetesta sairastavan alkukartoitus (Käypä hoito)
• Kartoitetaan mahdolliset jo olemassa olevat komplikaatiot: krooninen munuaistauti, silmänpohjamuutokset, diabeettinen neuropatia.
• Arvioidaan aina valtimotaudin kokonaisriski ja asetetaan yksilölliset hoitotavoitteet: glukoositaso, lipidit (LDL), verenpaine, tupakoimattomuus, painonhallinta. Aloitetaan tarvittaessa myös valtimotaudin riskitekijöitä pienentävät hoidot. (ks. tarkemmin: Valtimotaudin ehkäisy)
• Hoitava lääkäri huolehtii lääkekorvattavuuksiin tarvittavat B-lausunnot
  • Kela: 215 Diabetes, muu kuin insuliinihoito
  • Kela: 103 Diabetes, insuliinihoito
  • Hoidon tehostamisvaiheessa; Kela: 285 Dulaglutidi, eksenatidi, liraglutidi ja semaglutidi (tyypin 2 diabetes, aikuiset)

Hoidon ja omahoidon ohjauksen tavoitteina ovat mahdollisimman hyvä ja normaalin pituinen elämä, komplikaatioiden välttäminen sekä sujuva arki ilman kohtuuttomia rajoituksia. Hoitotavoitteet asetetaan yksilöllisesti huomioiden potilaan terveydentila kokonaisuutena, elämäntilanne ja omahoidon voimavarat. Hoitava lääkäri kirjaa tavoitteet hoitosuunnitelmaan (potilastietojärjestelmässä Suunnitelma-otsikon alle).

• Hyödynnä Yleiset diabeteksen hoidon tavoitteet: glukoosi, lipidit, verenpaine (Käypä hoito) ja/tai Valtimotaudin ehkäisyn tavoitteet (PSHVA Valtimotaudin hoito)
• Uudet tyypin 2 diabeetikot: tavoitellaan aktiivisesti remissiota painonpudotuksen avulla (tavoitteellinen painonlasku remissiota ajatellen -15 %). Keinoina:
  • konservatiiviset painonpudotuskeinot: elintavat (ohjaa omahoito-ohjelmien käyttöön); ENE-dieetti
  • lääkehoidot
  • tarvittaessa lihavuuskirurgian keinot
• Diabetesta sairastavan ravitsemushoidon tavoitteet sovitaan yksilöllisesti huomioiden potilaan ruokatottumukset, ikä, mahdolliset muut sairaudet ja psykososiaalinen tilanne.

Diabeteksen hoidon alkuvaiheessa:

ENSIKÄYNTI HOITAJALLA - tehtävät

ENSIKÄYNTI LÄÄKÄRILLÄ - tehtävät

DIGIHOITOPOLKUJEN käyttöönotto

Linkki hoitotarvikejakeluun? 

Efector?

Liuska- ja Librekriteerit?

Verenpaineseuranta?

Paino?

Jalkojen kunnon seuranta? Jalkojen itsehoito diabeteksessa

Suunterveys?

ELINTAPAHOITO

Ravitsemus ja ruokavalio: Diabetesta sairastaville suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin muullekin väestölle sisältäen runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa, niukasti ruokia ja juomia, joiden ravintoarvo on heikko (esim. paljon sokeria, vähän kuituja), niukasti kovaa rasvaa ja kohtuullisesti pehmeää rasvaa, vähän suolaa, enintään kohtuullisesti alkoholia. Tasainen ateriarytmi helpottaa sekä hoidon toteutusta että painonhallintaa.

Tyypin 1 diabeetikoilla tärkeää on ruoan, liikunnan ja insuliinin yhteensovittaminen, mikä edellyttää taitoa arvioida ruoan hiilihydraattien määrää. 

• Suosituksia sydänterveyttä edistävään ravitsemukseen -diat  (sydän.fi)
• Diabetes ja syöminen  (Terveyskylä)
• Voiko sokeria käyttää? - ks. Makeuttaminen - Diabetesliitto 
• Raskausdiabeetikon ruokavalio  (Terveyskylä)

Liikunta: Fyysinen aktiivisuus ja säännöllinen liikunta ovat tärkeä osa jokaisen diabetesta sairastavan omahoitoa ja edistävät terveyttä kuten muillakin. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus myös parantaa diabeteksen hoitotasapainoa.

• Diabetes ja liikunta (terveyskyla.fi) 
• Liikunta - Diabetesliitto 

Tupakoimattomuus: Diabetes itsessään on merkittävä valtimotaudin riskitekijä. Näin ollen diabeteksen hoidossa tulee huomioida ja hoitaa myös muut valtimotaudin riskitekijät, joista yksi merkittävimmistä on tupakointi. Apua tupakoinnista luopumiseen:

• Tupakoimattomuus  (Siunsoten sepelvaltimotaudin hoitoketju)
• Tupakoinnin lopettamisen valmennusohjelma  (Omaolo)
• Tupakoinnin lopettaminen hyvän hoidon tukena  (Terveyskylä)
• Lääkkeet (tupakoinnin lopettaminen)  (Lääkärin käsikirja)

DIABETESLÄÄKEHOITO

• Diabeteslääkkeet (muut kuin insuliinit) -taulukko  (Käypä hoito Tyypin 2 diabetes)
• Diabeteslääkkeet ja insuliinikorvaushoito  (Käypä hoito Insuliininpuutosdiabetes)

JALKOJEN HOITO

• Jalkojen itsehoito diabeteksessa (terveyskyla.fi) 
• T2 diabetes & Jalkojen hoito - Diabetesliiton Hyvinvoinnin polut (diabetespolut.fi) 
• Lisätietoa ammattilaisille, TerveyskyläPRO:n Virtuaalikeskus / Haavat: Oppaat ja tietosisällöt (terveyskyla.fi) 

Tästä puuttuu teksti

LISÄTIETOJA

• Insuliininpuutosdiabetesta sairastavan hoito perusterveydenhuollossa  (Yleislääkäri 7/2023)
• Insuliinihoidon säätäminen: näin parannat hoidon turvallisuutta ja tuloksia  (Yleislääkäri 7/2021)
• Nuorena tyypin 2 diabetekseen sairastuneen hoito 

Akuutti sairastaminen tulee huomioida diabeteksen päivittäishoidossa. Tilat, jotka lisäävät stressihormonien eritystä, kuten tulehdussairaudet tai leikkaukset, voivat lisätä insuliinin tarvetta. Sairastaessa on tärkeää seurata verensokeritasoa tehostetusti ja tarvittaessa myös tehostaa hoitoa (insuliinihoitoisilla diabetespotilailla insuliiniannoksen lisäys, myös tablettihoitoisille aloitetaan tarvittaessa insuliinihoito määräaikaisesti). Myös toipumisvaiheessa tiivis seuranta on tarpeellista; huolehditaan lääkeannoskevennykset tai lisälääkitysten poispurku.

Diabetesta sairastavan potilaan ollessa sairaalahoidossa muiden syiden vuoksi (esim. leikkaushoito) tulee myös hyvä diabeteksen hoito huolehtia - hoitamaton hyperglykemia huonontaa kudosten toipumista, lisää tulehdusriskiä ja voi yksistään pitkittää sairaalahoidon tarvetta.

Erityinen tehostetun hoidon ja seurannan tarve on myös kortisonihoidon yhteydessä, jolloin diabetesta sairastavalla diabeteslääkehoidon tarve yleensä lisääntyy tai tarvitaan insuliinihoitoa. 

HUOMIOI ERITYISESTI:

• Tablettilääkityksistä tauotetaan metformiini ja SGLT2-estäjät vaikeamman kuumetaudin, ripuli- ja oksennustaudin tai yleiskuntoa heikentävän sairauden aikana. (asidoosiriski!) 
• Insuliinia käyttävillä tulehdustautien aikana insuliinintarve voi jopa kaksinkertaistua. Myös nautittu ruokamäärä, mahdollinen pahoinvointi ja oksentelu vaikuttavat sokeritasapainoon, joten tiivis seuranta on tarpeen ja tarvittaessa ateriainsuliinien vähentäminenkin. Perusinsuliini pitää aina pistää, vaikka syömisen määrä vähenisi.
• Lyhyehkökin kortisonihoito nostaa herkästi verensokeria (etenkin kortisonipistoksissa ja -tablettihoidoissa). Yksilöllisen tarpeen mukaisesti insuliiniannosta lisätään tai insuliinihoito aloitetaan kortisonihoitojakson ajaksi.
  • Kortisonitabletit insuliinihoitoisessa diabeteksessa (terveyskyla.fi)
  • Kortisonitabletit ruokavalio- tai tablettihoitoisessa diabeteksessa (terveyskyla.fi)

LISÄTIETOA:

• Diabeteksen hoito vaihtelevissa tilanteissa (terveyskyla.fi)
• Diabetes ja leikkaus (terveyskyla.fi)

ESIMERKKITEKSTI: Iäkkään potilaan diabeteksen hoidossa tulee huomioida potilaan kokonaistilanne ja toimintakyky. Munuaisten vajaatoiminta, kehon koostumuksen muutokset ja hairaus-raihnaus oireyhtymä yleistyvät iän myötä. 

• Hypoglykemia on iäkkäillä yleistä ja lisää kuoleman riskiä. Hoidon tavoitteesta on keskusteltava potilaan kanssa muu sairastavuus ja elinajanodote huomioonottaen. Yleisesti tavoitteena on hypoglykemian tai hyvin korkean, oireisen verensokerin välttäminen. 
• Hyvä ravitsemustila on keskeisessä roolissa iäkkään potilaan diabeteksen hoidossa. 
• Säännöllinen kokonaislääkityksen arvio on tärkeää
• Ateria insuliinin sijaan suositaan pitkävaikuitteisia insuliineja hypoglykemiariskin vuoksi.
• Libreseurannasta voi olla apua hypoglykemioiden välttämisessä
• Säännöllinen seuranta on tärkeää hoidon turvallisuuden kannalta

Iäkkään henkilön tyypin 2 diabeteksen kokonaisvaltainen hoito

Työnjako pääpiirteissään - Otsikkoa klikkaamalla aukeavat tarkemmat kuvaukset:

Lääkäreiden ja hoitajien konsultaatiot:

Tällä hetkellä diabetespotilaiden konsultaatioista ei ole olemassa erillistä ohjeistusta PSHVA:n alueella. Hoitaja konsultoi tarvittaessa oman toimipisteensä lääkäriä, kun taas perustasolla työskentelevä lääkäri konsultoi tarvittaessa erityisosaajia (perus- tai erityispalveluissa työskentelevä diabetekseen erikoistunut lääkäri).

Konsultaatiokäytäntöjä pyritään päivittämään, kun digipalveluiden myötä mahdollistuvien uusien konsultaatiokäytäntöjen käyttöönotto etenee. 

Muut konsultaatiot:

Ravitsemusterapeutin konsultaatio-ohjeet löytyvät kohdasta "Alueen toimijat ja työnjako", Diabetesta sairastavan ravitsemus ja jalkahoitajan/terapeutin lähetekriteerit kohdasta Diabetesta sairastavan jalkaongelmat.

LÄHETE

Läheteindikaatiot diabeteksen hoitoon erityistasolle

• ..
• ..

Lähetteessä vaadittavat tiedot

• Lähettämisen syyn kuvaus
• Diabetestyyppi, sairastumisen alku ja kesto, mahdolliset komplikaatiot
• Muut sairaudet ja elintavat (tupakointi!) sekä kysymyksenasettelun kannalta oleelliset taustatiedot (esim. ammatti)
• Sukutiedot, jos tarpeen
• Tämänhetkinen hoito ja aikaisemmat toteutuneet hoidot
• Nykylääkitys (ml. insuliiniannos)
• Potilaan hoitojaksaminen, motivaatio
• Sensori-/verensokerimittaustiedot (omaseuranta)
• Verenpaine, BMI, HbA1c, lipidit, U-AlbKre, P-Krea
• Kysymyksenasettelu, ajankohtainen ongelma (esim. ajokyky, työkyky tms., vrt. indikaatiot)

EPIKRIISI

Epikriisiin kuvattavat tiedot

• ESITIEDOT: diabetestyyppi, sairastumisvuosi, liitännäissairaudet ja komplikaatiot. Tupakka-anamneesi. Muut sairaudet. Sukutiedot, jos tarpeen. Verensokeriseurannan tapa (sormenpää / sensori). Ajokorttiluokka (jos tiedossa).
• LÄÄKITYS: Nykylääkitys ml. insuliiniannos. Kokeillut lääkkeet, jotka eivät soveltuneet (etenkin DM2-potilailla, SGLT2).
• VIIMEISIMMÄT SEURANTATIEDOT:
  • silmänpohjatutkimus (milloin, löydökset, seuraava ajankohta)
  • paino ja BMI
  • verenpainetaso kotimittauksissa
  • jalkojen riskiluokitus
  • lab: HbA1c, Kol, LDL, U-AlbKre
• HOITOSUUNNITELMA
  • Hoidon tavoitteet: verensokeritaso, verenpaine, kolesteroli, paino (normaali paino / liikapainoisilla 5-10  % painonpudotus)
  • Seuraavan kontrollin ajankohdasta suositus

Hoitovastuun siirtyessä

• ESH --> PTH: Huolehditaan epikriisin toimitus jatkohoitotaholle ja potilaalle (jakelut) sekä ohjeistetaan potilas olemaan yhteydessä omalle terveysasemalle kontrolliajankohdan sopimiseksi.
• TTH --> PTH: Ohjeistetaan potilas olemaan yhteydessä omalle terveysasemalle kontrolliajankohdan sopimiseksi. Tärkeää huolehtia hoitosuhteen päättyessä em. asiat asianmukaisesti kirjatuksi sairauskertomukseen (ja näkyvyys Kantaan).

Diabeteksen hoidon parantaminen ja vertaiskehittäminen

• Diabeteksen hoidon tuloksia seurataan säännöllisesti sekä Kansallisten laaturekisterien että omatuotantoisen seurantadatan avulla.
  • Diabetesrekisteri (thl.fi) 
  • Sydänrekisteri (thl.fi) 

Alueellinen diabetestyöryhmä kokoontuu kerran kuussa, mukana toimijoita KYSin, Iisalmen, Varkauden ja Harjulan DM-poliklinikoilta.

Alueellinen perusterveydenhuollon laatuverkosto suunnittelee ja edistää toiminnan käytännön toteutusta paikallistasolla.

Kehittämiskohteet ja tavoitteet:

• Kullakin sotekeskusalueella (pohjoinen, keskinen, eteläinen) olisi tulevaisuudessa oma erityispätevyyskoulutettu diabetesosaaja.
• Työikäisistä uusista diabeetikoista remissioon 50 %
• Työikäisistä diabeetikoista (yli 5 v. sairastaneet) 80 %:lla HbA1c < 48 mmol/mol
• T2 diabeetikoista 80 %:lla LDL on yksilöllisen hoitotavoitteen mukainen (alle 2,6 / 1,8 / 1,4)
• U-AlbKre on mitattu 24 kk sisällä 80 %:lla diabeetikoista

Koulutukset PSHVA:lla

• Alueellinen diabetespäivä järjestetään vuosittain, ilmoittaudu OSS:n sisäisen koulutuskalenterin kautta