Disclaimer_diabetes

Tämä sivu on vasta rakenteilla, eikä sitä ole käyttöönotettu.

Sivu sisältää testisisältöjä.

Käytössä olevat hoitoketjut löydät: Hoitoketjujen hakemisto

Diabetes yläkuva potilas

 

Diabetespotilaan palvelupolku

Diabetes on yhteisnimitys ryhmälle sairauksia, joissa veren glukoosipitoisuus eli verensokeri on normaalia korkeampi. Diabeteksen syynä on yleensä joko insuliinin puutos tai insuliiniresistenssi eli insuliinin heikentynyt toiminta kudoksissa. Molemmat ovat elinikäisiä sairauksia. Diabetesta on useita eri tyyppejä ja alaryhmiä. Osa diabetestyypeistä on ennaltaehkäistävissä. Tähän on koottu diabeteksen ennaltaehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvää tietoa sekä itse- ja omahoidon tuen materiaaleja.

Voit antaa palautetta hoitoketjuista palautelomakkeella. Palautekyselyn tuloksia voi tiedustella hoitoketjukoordinaattorilta (anu.ryynanen@pshyvinvointialue.fi), myös hoitoketjun päivitystarpeet (ml. toimimattomat linkit) pyydämme ilmoittamaan hoitoketjukoordinaattorille.

Hoitopolun työryhmätiedot. Viimeisin päivitys pp.kk.vvvv.

Yleistietoa

Diabetestyypit

Diabetes jaetaan useisiin eri tyyppeihin. Yleisimmät tyypit ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes. Myös raskausdiabetesta, jossa sokeriaineenvaihdunnan häiriö todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana, esiintyy väestössä suhteellisen paljon. Suomessa diagnosoiduista diabetespotilaista 75 % sairastaa tyypin 2 diabetesta. Diabeteksen sairastumiseen vaikuttavat useat eri tekijät, mm. perimällä ja elintavoilla on merkitystä. Tyypin 2 diabetesta voidaan ennaltaehkäistä terveyttä edistävillä elintavoilla. Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, sen ehkäisykeinoja ei tunneta.

 

Korkeat ja matalat verensokerit

Verensokeritaso on normaalisti paaston jälkeen välillä 4-6 ja aterian jälkeen alle 7,9. Hoitamattomassa diabeteksessa sokerit ovat korkeat joko paaston aikana, aterian jälkeen tai molemmissa tilanteissa. Korkeasta verensokerista puhutaan usein hyperglykemiana. Mikäli diabeteksen lääkehoidossa on käytössä insuliineja (tai muita sokeritasapainosta riippumatta sokereita laskevia lääkkeitä), voi verensokeri laskea liian alhaiseksi, tällöin puhutaan usein hypoglykemiasta tai lyhyesti "hypoista". Selvästi poikkeaviin sokeriarvoihin liittyy usein myös erilaisia oireita ja näihin tuleekin hoidollisesti reagoida aina nopeasti. Katso lisätietoja Terveyskylän Diabetestalosta:

Diabetes_potilas_otsikko1

1. Terveelliset elintavat tukevat terveyttä ja ennaltaehkäisevät sairastumista

Diabetes_potilas_haitari1

Terveillä elintavoilla voidaan kokonaan ehkäistä tai siirtää useilla vuosilla tyypin 2 diabetekseen sairastumista. Erityisesti vyötärölihavuus, jossa ylimääräinen rasva kertyy vatsaonteloon, maksaan ja haimaan, altistaa tyypin 2 diabetekselle. Myös raskausdiabeteksen jälkeen riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen on merkittävän suuri.

Keskeiset elintavoissa huomioitavat asiat:

  • Ruokavalion laatu: yleisten ravitsemussuositusten mukaisesti koottu ruokavalio, jossa on niukasti kovaa rasvaa, kohtuullisesti pehmeää rasvaa ja runsaasti kuituja
  • Säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja liikunta: vähintään 30 minuuttia kohtuullisen rasittavaa liikuntaa päivittäin
  • Painonhallinta: jo 5-10 % painonlasku on tehokasta, mikäli on liikapainoa

Terveyden edistämisessä korostuvat ihmisen omat arjen valinnat. Tietoa ja tukea on runsaasti tarjolla järjestöjen, kuntien sekä muiden terveydenhuollon ulkopuolisten toimijoiden kautta. Pohjois-Savon hyvinvointialueella elintapojen ohjantaa antavat ensisijaisesti sotekeskusten, neuvolapalvelujen, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon hoitajat, fysioterapeutit ja lääkärit.

Voit testata diabeteksen tai valtimotaudin riskisi:

Mikäli saat riskitestistä korkeat pisteet, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Halutessasi voit elintapahoidon teemoihin ja työkaluihin tutustua myös itsenäisesti. Lisätietoja ja itsehoidon materiaaleja löydät itse- ja omahoidon materiaalit -alasivulta.

Diabeteksen esiasteet (esidiabetes):

Usein ennen diabeteksen puhkeamista on jo vuosia aiemmin nähtävissä kohonneita sokeriarvoja, tällöin puhutaan usein esidiabeteksesta.

  • Suurentunut paastoarvo: verensokerin paastoarvo 6,1-6,9 mmol/l
  • Heikentynyt glukoosin sieto: verensokeriarvo 2 tuntia aterian jälkeen 7,8-11,0 mmol/l

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä suositellaan ensisijaisesti elintapahoitoa. On tärkeää aloittaa systemaattinen elintapojen tarkastelu ja hoitotoimet, mikäli todetaan kohonnut diabetesriski tai esidiabeettiset sokeriarvot. Tarvittaessa suunnitellaan ja aloitetaan myös valtimotaudin muiden riskitekijöiden kokonaisvaltainen hoito (tupakoinnista luopuminen, kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hoito). Hoidon ja seurannan kokonaisuus suunnitellaan yksilöllisesti yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Terveellisten elintapojen edistämisen ja ylläpidon tueksi on olemassa monenlaisia, hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti paneutuvia sovelluksia ja verkko-ohjelmia. Tähän on koottu keskeisimpiä diabeteksen ehkäisyssä ja/tai hoidossa hyödynnettäviä teemoja ja työkaluja. Voit poimia vapaasti sinulle soveltuvimmat ja tarpeellisimmat.

Yleinen terveyden edistäminen

Diabeteksen ja valtimotautien ehkäisy

Painonhallinta

Tupakoinnista luopuminen

Diabetes_potilas_otsikko_2

2. Oireideni syytä selvitellään ja minulla todetaan diabetes

Diabetes_potilas_haitari2

Diabetes ei läheskään aina aiheuta selkeitä oireita, ja etenkin tyypin 2 diabetes todetaan usein rutiiniseurantojen ohessa. Pitkään jatkuessaan tai verensokerin ollessa huomattavan korkea, oireina on tyypillisesti jano, lisääntynyt virtsaneritys, tahaton laihtuminen ja väsymys.

Diabetes-diagnoosi asetetaan mahdollisten oireiden sekä laboratoriotulosten perusteella:

  • Verensokeri on yli 11 mmol/l tai paastonäytteen verensokeri on yli 6,9 mmol/l.  
  • Ns. pitkäaikaissokeri eli HbA1c-arvo on 48 mmol/mol tai suurempi. 
  • Jos oireet viittaavat diabetekseen, riittää yksi poikkeava mittaustulos. Jos diabetekseen viittaavia oireita ei ole, poikkeavia mittaustuloksia pitää olla vähintään kahdelta eri päivältä.  

Kun diabetes todetaan, vaatii se aina hoitotoimia. Hoitamattomana ja myös huonossa hoitotasapainossa diabetes altistaa merkittäville sekä akuuteille että pitkäaikaisille ongelmille. Pitkäaikaisesti sokeritasapainon ollessa huono etenkin sydän- ja verisuonisairauksien, munuaissairauksien, silmänpohjavaurioiden ja näkökyvyn heikkenemisen sekä ääreishermoston vaurioitumisen riskit korostuvat. Näillä kaikilla on merkitystä myös elinajan odotteeseen.

Diabetes on yksi keskeisimmistä valtimotaudin riskitekijöistä, joten sen hyvä hoito on tärkeää valtimotaudin ennaltaehkäisyä. Omilla valinnoilla ja hyvää hoitoa tukevilla rutiineilla diabeteksen vaikeusasteeseen ja etenemiseen voi vaikuttaa.

Diabeteksen hoidon tavoitteina ovat:

  • mahdollisimman hyvä ja normaalin pituinen elämä
  • diabetekseen liittyvien lisäsairauksien välttäminen
  • oireettomuus
  • sujuva arki ilman kohtuuttomia rajoituksia
  • hyvä elämänlaatu

Tavoitteita asetetaan useimmiten myös verensokeriarvojen, HbA1c-pitoisuuden ja muiden verikoearvojen osalta. Hoitosuositukset määrittävät yleiset diabeteksen hoidon tavoitteet. Ne eivät kuitenkaan sovi sellaisenaan kaikille. Yksilölliset, sinulle sopivat tavoitteet arvioidaan hoitokontakteillasi, ne käydään kanssasi läpi ja kirjataan hoitosuunnitelmaasi.

Yleisiin hoitotavoitteisiin voit tutustua Terveyskylän Diabetestalossa:

Diabetes vaatii huolellista omahoitoa ja säännöllistä seurantaa.

Diabeteksen hoito rakentuu rutiineihin:

  • Tavoittele tasaista ja mahdollisimman normaalia verensokeritasoa (verensokeri 4-6).
  • Arjessa huomioitavat, diabeksen hyvää hoitoa tukevat asiat:
    • Terveellinen ja ravitseva ruoka sekä säännöllinen ateriarytmi: diabetesta sairastavalle suositellaan samanlaista, terveyttä edistävää ja sydänterveellistä ruokaa kuin muullekin väestölle. Etenkin insuliinihoitoisessa diabeteksessa on olennaista oppia sovittamaan ruokailun, fyysisen aktiivisuuden ja insuliinin annostelun suhde sopivaksi.
    • Säännöllinen liikunta: liikunta vaikuttaa suotuisasti hoitotasapainoon ja painonhallintaan.
    • Säännöllinen lepo ja riittävä uni: tiedetään, että univaje vaikuttaa elimistön stressihormoneihin ja huonontaa elimistön sokerinsietoa sekä nopeuttaa ylipainon kertymistä. Näin ollen riittävä lepo on tärkeää myös diabeteksen hoidossa.
    • Mielen hyvinvointi: diabetes voi vaikuttaa mielialaan verensokerin kautta, ja toisaalta mahdollinen henkinen kuormitus (stressi) voi vaikuttaa sokeriarvoihin. Tarvittaessa stressitekijöihin puuttuminen voi olla avain myös hyvään diabeteksen hoitoon. Omahoidossa onnistuminen voi vaikuttaa myös myönteisesti mielialaasi.
  • Tee säännöllisesti verensokerin omamittauksia. Siten pystyt itse seuraamaan hoitotasapainoasi, opit tunnistamaan arjen toimintojen vaikutuksia sokeritasoosi ja hoitamaan diabetestasi muuttuvissa päivittäistilanteissa.
  • Ota lääkkeesi säännöllisesti ohjeiden mukaan.

Tutustu tarkemmin omahoidon elementteihin:

Oikea-aikaisesti aloitettu ja vaikuttava lääkehoito on diabeteksen hoidon tärkeä osa-alue elintapahoidon ohella. Diabeteksen lääkehoito koostuu pääsääntöisesti korkean verensokerin, kolesterolin ja tarvittaessa myös kohonneen verenpaineen alentamiseen tarkoitetuista lääkkeistä. Eri diabetestyyppejä hoidetaan erityyppisillä lääkkeillä. Lääkitys suunnitellaan aina yksilöllisesti parhaiten sopivaksi, huomioiden esimerkiksi munuaisten kunnon, lihavuuden hoidon tai lisäsairauksien hoidon tarpeet.

Verensokeria alentavat lääkkeet

Lisäsairauksien riskiä pienentävät lääkkeet

Reseptit diabeteslääkkeille tulee uusia viimeistään 2 vuoden välein, insuliinien osalta joka vuosi. Mikäli apteekista ei pystytä toimittamaan lääkettäsi (esim. saatavuushäiriö, reseptivirhe tai reseptin vanheneminen), ole yhteydessä omaan hoitavaan yksikköösi mahdollisimman pian.

 

Lääkeannostelu ja annosten muuttaminen

Pääsääntöisesti lääkehoitoja ei saa omatoimisesti muuttaa ammattilaisen antamasta ohjeesta. Diabeteslääkkeiden osalta on kuitenkin muutamat huomioitavat:

  • Insuliinit: annoksia voit ja sinun tarvitseekin omatoimisesti säätää verensokerin omamittausten ja muun hoidon perusteella.
  • Metformiini ja sokerinpoistajalääke (SGLT2): nämä lääkkeet tulee tauottaa, mikäli sinulla on korkeakuumeinen infektio, vatsatauti, oksentelua tai ripulia tai muusta syystä aiheutuva elimistön kuivumistila, tai jos sairastut vakavaan yleissairauteen (tällöin lääkehoidon suunnitelma päivitettävä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa)

Merkittävä painonlasku voi vaikuttaa hoitotasapainoon (sokeritasapaino, verenpaine) ja lääkityksen tarkastamisen tarpeeseeen. Tällaisessa tilanteessa ole yhteydessä omaan hoitavaan yksikköösi.

Diabeteksen hoidossa sokeritasapainon seurantaa ja mahdollisia pistoslääkkeitä (kuten insuliinit) varten tarvitset hoitotarvikkeita. Diabetesta sairastavalle hoitotarvikkeet ovat maksuttomia ja saat ne omalta terveysasemaltasi.

Diabetes_potilas_otsikko3

3. Elämäni diabeteksen kanssa vakiintuu

Diabetes_potilas_haitari3

Diabetes on pitkäaikaissairaus, joka on arjessa päivittäin läsnä ja vaatii huomiota. Diabeteksen kanssa voi kuitenkin elää täysipainoista elämää. Tärkeää on huomoida sairauden hoito erilaisissa elämäntilanteissa.

Hyvä hoitotasapaino edellyttää säännöllistä omahoitoa- ja seurantaa. Verensokeriseuranta, ravitsemuksen, lääkityksen ja liikunnan yhteensovittaminen sekä säännöllisen lääkehoidon toteutus kuuluvat peruspilareihin - ks. tarkemmin lisätiedot Omahoitoni peruspilarit -valikosta yllä. Lisäksi on hyvä kiinnittää säännöllisesti huomiota mm. jalkojen, suun ja ihon terveyteen, verenpainetasoon sekä painonhallintaan.

  • JALAT (Terveyskylä): Jalkaterveyden ylläpito
    • Pohjois-Savon hyvinvointialueen potilasohje: Jalkojen omahoito
    • Voit pyytää lääkäriltä reseptiä perusrasvaan jalkojen omahoitoa varten.
  • SUU (Terveyskylä): Suunterveys
  • IHO:
    • Ihoa kannattaa suojata ja hoitaa hyvin: pidä ihosi puhtaana, kuivaa ihosi kunnolla pesun jälkeen ja huolehdi rasvauksesta.
    • Ennaltaehkäise ihoinfektioita tarkastamalla ihopoimut, kynsivallit, haavaumat ja varpaanvälit huolella ja säännöllisesti. Hoida tarvittaessa paikallishoidoin tai ota yhteyttä ammattilaiseen, mikäli ihon hoidossa on haasteita tai oireet ei parane.
    • Pistoshoitoa toteuttavien tulee vaihtaa pistospaikkoja päivittäin.
    • Lisätietoa insuliinin pistospaikoista (Terveyskylä)
  • VERENPAINE (Terveyskylä): Verenpaineen mittaaminen ja seuranta diabeteksessa
  • PAINONHALLINTA (Terveyskylä): Diabetes ja painonhallinta

 

Hoitoväsymyksestä

Diabeteksen seuranta ja hoidosta huolehtiminen on vaativaa, ja onkin luonnollista tuntea välillä hoitoväsymystä. Hoitoväsymyksen iskiessä pysähdy miettimään, mitä sinulle on riittävän hyvä hoito ja mitä siihen pääsemiseksi tarvitset. Tavoitteita voit löysentää hetkellisesti, jotta saat kerättyä voimia.

Joskus hoitoväsymys voi johtaa mielialan laskuun ja masennukseen. Itsesyytökset ja diabetekseen liittyvät pelot sekä jatkuva oman itsensä tarkkailu voivat suurentaa myös riskiä sairastua syömishäiriöön. 

Ota yhteyttä omaan hoitoyksikköösi, mikäli hoitoväsymys kuormittaa sinua merkittävästi.

Diabeteksesi hoitoa seurataan terveydenhuollossa säännöllisesti. Tällöin arvioidaan sokeritasapainosi tilaa, mahdollisia valtimotaudin riskitekijöitä ja diabeteksesta johtuvia liitännäissairauksia ja tarvittaessa tehostetaan lääkkeellisiä tai lääkkeettömiä hoitoja sekä tuetaan sinua omahoidossasi.

Hoidonseurantakontaktit sovitaan yksilöllisesti hoitosuunnitelmaasi. Hyvässä hoitotasapainossa seurantavälejä harvennetaan, kun taas hoidon tehostamisen tilanteissa seurannat ovat tiiviimmin. Diabeteksen hoidon seurantaan kuuluu rutiiniluontoisesti (vuosittain tai yksilöllisen suunnitelman mukaisesti):

  • jaksaminen: liikkuminen ja suorituskyky, mielen hyvinvointi
  • veri- ja virtsatutkimukset (vähintään HbA1c, LDL-kolesteroli, Krea, virtsan albumiini-kreatiini-suhde)
  • silmänpohjakuvaus
  • jalkojen tutkiminen (riskiluokan arvio)

Lisätietoa liitännäissairauksista löydät Terveyskylän Diabetestalosta:

1. Akuutti sairastuminen

Akuutti sairastaminen tulee huomioida diabeteksen päivittäishoidossa. Tilat, jotka lisäävät stressihormonien eritystä, kuten tulehdussairaudet tai leikkaukset, voivat lisätä insuliinin tarvetta. Insuliinia käyttävillä tulehdustautien aikana insuliinitarve voi jopa kaksinkertaistua. Sairastaessa on tärkeää seurata verensokeritasoa tehostetusti ja tarvittaessa tehostaa myös hoitoa (insuliinihoitoisilla diabetespotilailla insuliiniannoksen lisäys, myös tablettihoitoisille voidaan aloittaa tarvittaessa insuliinihoito määräaikaisesti). Myös toipumisvaiheessa tiivis seuranta on tarpeellista, ja tällöin tulee huolehtia tarvittavat lääkeannosten kevennykset tai lisälääkitysten poispurku.

 

2. Matkustaminen

Diabetes ei ole este matkustamiselle ja monille matkustaminen työssä tai vapaa-ajalla on tärkeä osa elämää. Joissakin tilanteissa matkustaminen voi häiritä tavanomaisia päivärutiineja, kuten ruokailuaikoja ja nukkumista, mikä voi haastaa diabeteksen hoitoa. Hoidon suunnitelmiin, mm. lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden varaamiseen reissua varten, tulee panostaa hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä.

  • Lisätietoa: Matkustaminen ja diabetes 
  • Englanninkielinen todistus diabeteksesta (mm. hoitotarvikkeiden lentokoneeseen viemistä tai eri maiden viranomaisia varten). Pyydä täytettäväksi omassa hoitoyksikössäsi ja kuljeta mukana reissuilla: Medical-Certificate-1.pdf  (Diabetesliitto)

3. Kortisonihoito

Erityinen tehostetun hoidon ja seurannan tarve on kortisonilääkehoidon yhteydessä. Tällöin diabetesta sairastavalla diabeteslääkehoidon tarve yleensä lisääntyy tai tarvitaan insuliinihoitoa. Lyhyehkökin kortisonihoito nostaa herkästi verensokeria (etenkin kortisonipistoksissa ja -tablettihoidoissa). Yksilöllisen tarpeen mukaisesti insuliiniannosta lisätään tai insuliinihoito aloitetaan kortisonihoitojakson ajaksi.

4. Sairaalatutkimukset ja -hoito

Akuutin sairastamisen ja esimerkiksi leikkauksista toipumisen lisäksi diabetesta sairastavan tulee huomioida erityisesti tutkimukset ja toimenpiteet, jotka tehdään ravinnotta olon jälkeen. Tällaisia tutkimuksia ja hoitoja varten sinun tulee saada erilliset ohjeet tutkimuksen tai hoidon suorittavasta yksiköstä (kysy tarvittaessa ohjeista erikseen ja informoi yksikköön erityisesti mikäli sinulla on insuliinihoito). 

Sairaalahoitojaksolle, esimerkiksi suunniteltuun leikkaushoitoon, lähtiessäsi ota kotoa mukaasi riittävästi diabeteksen hoitotarvikkeita. 

5. Muut erityiskysymykset

  • Lisätietoa mm. opiskelusta, ammatinvalinnasta, varusmiespalveluksesta, ajokortista, paastoamisesta Diabetesliiton sivuilta: Diabetes ja vaihtuvat elämäntilanteet
  • Diabetes ei ole este ajokortin saamiselle. Terveydentilaasi ja diabeteksen hoitoasi tulee kuitenkin seurata säännöllisesti myös ajoterveysedellytysten osalta. Diabetes ja liikenneturvallisuus
  • Ihmissuhteet ja seksuaaliterveys, lisätietoja Terveyskylän
  • Päihteiden käytön suositukset ovat samat diabetesta sairastaville kuin kaikille muillekin - ei suositella. Alkoholin osalta on tärkeä tietää, että alkoholimetabolia elimistössä kuluttaa sokereita, mikä altistaa matalille verensokereille. Jos nautit alkoholia, huomioi aina liian matalan verensokerin riski. Diabetes ja päihteet
  • Mikäli perheenlisäys ja raskaus on sinulle ajannkohtaisia, ota jo suunnitteluvaiheessa yhteyttä hoitopaikkaasi. Kun verensokeritasapaino on hyvä ennen raskauden alkamista ja raskauden aikana, raskaus sujuu yleensä normaalisti ja mahdollisuus terveen lapsen saamiseen on käytännössä sama kuin muillakin äideillä. Diabetesta sairastavan raskaus