مسار التنقل

Osteoporoosipotilas_PÄÄOTSIKKO

Osteoporoosipotilaan hoitopolku Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Osteoporoosipotilas_YLÄKUVA

Osteoporoosi on sairaus, jossa luusto haurastuu tavanomaista enemmän ja riski saada murtumia kasvaa. Tavanomaiset terveyttä edistävät elintavat tukevat myös luustosi terveyttä: säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja liikunta, monipuolinen ruokavalio ja tupakoimattomuus. Näistä huolehtimalla pystyt itse ennaltaehkäisemään osteoporoosia, mutta myös aktiivisesti hoitamaan jo mahdollisesti haurastunuttakin luustoa. Usein osteoporoosia hoidetaan elintapatekijöiden lisäksi lääkehoidoin.

Tähän on kuvattu osteoporoosin ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja diagnostiikkaan sekä hoitoon liittyvät vaiheet ja toimintatavat Pohjois-Savon hyvinvointialueella sekä materiaaleja omahoitosi tueksi. Pohjois-Savon hyvinvointialueella toimii luustohoitajien verkosto, jolla on erityisosaamista nimenomaan luuston hyvinvoinnin, murtumien sekä osteoporoosin hoidon asioissa.

Voit antaa palautetta hoitoketjuista palautelomakkeella . Palautekyselyn tuloksia voi tiedustella hoitoketjukoordinaattorilta (anu.ryynanen@pshyvinvointialue.fi), myös hoitoketjun päivitystarpeet (ml. toimimattomat linkit) pyydämme ilmoittamaan hoitoketjukoordinaattorille.

Hoitopolun työryhmätiedot. Viimeisin päivitys 25.6.2024.

Osteoporoosi otsikko1

1. Osteoporoosin ennaltaehkäisy

Osteoporoosin hoitopolkuhaitari asiakkaalle

Osteoporoosi (luukato) tarkoittaa luun määrän (massan) vähenemistä. Luukudos uusiutuu koko elämän ajan ja luun määrä kasvaa 20-30 vuoden ikään asti. Sen jälkeen luun määrä lähtee pienentymään ja naisilla pienentyminen kiihtyy vielä vaihdevuosi-iässä.

Terveelliset elintavat eli monipuolinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja tupakoimattomuus, ylläpitävät ja vahvistavat myös luuston terveyttä.  Kasvuiässä ja nuorena saavutettu hyvä luumassa suojaa murtumilta aikuisiässä.

Ikääntymiseen liittyy lihasmassan ja lihasvoiman pienenemistä, jonka on todettu olevan yhteydessä kaatumisiin, osteoporoosiin ja siten suurentuneeseen murtumariskiin. 

Luustoterveyden kannalta on tärkeää huolehtia riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista. Hyviä kalsiumin ja D-vitamiinin lähteitä ovat rasvattomat maitovalmisteet ja juustot sekä kalsiumilla ja D-vitamiinilla täydennetyt kasvipohjaiset maitovalmisteita korvaavat tuotteet sekä kala. Kalsiumia saadaan myös kasvikunnan tuotteista ja hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat ravintorasvat, joihin on lisätty D-vitamiinia ja kananmuna. 
 
Miten voit ennaltaehkäistä osteoporoosia:

  • Liikun säännöllisesti. Tehokkainta on iskuttava, luustoa kuormittava liikunta.
  • Vältän laihtumista ja alipainoa.
  • Huolehdin riittävästä D-vitamiinin saannista ympäri vuoden. 17-74-vuotiaat 10 µg vuorokaudessa ja yli 75-vuotiaat 20 µg vuorokaudessa. 
  • Huolehdin riittävästä kalsiumin saannista. Kalsiumin saannin tulisi olla vähintään 800 mg päivässä, ensisijainen saanti monipuolisesta ruokavaliosta. 
  • Vältän tupakointia
  • Vältän alkoholinkäyttöä
  • Ennaltaehkäisen kaatumisia: Käytän tarvittaessa liikkumisen apuvälineitä, sukkien/kenkien liukuesteitä. Huolehdin kodin turvallisuudesta. Myös silmien terveys ja hyvä näkökyky tukevat tasapainoa ja liikkumista.

 

Lisätietoja osteoporoosin ennaltaehkäisyn tueksi:

RAVITSEMUS:

LIIKUNTA JA KAATUMISEN EHKÄISY:

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN:

TIETOA OSTEOPOROOSISTA:

Osteoporoosi otsikko2

2. Osteoporoosin riskin arviointi ja osteoporoositutkimukset

Osteoporoosipotilas:diagnosointi

Osteoporoosin riskitekijät ja tunnusmerkit:

  • perinnölliset riskitekijät (äidillä ja/tai sisaruksilla osteoporoosia/kumara ryhti)
  • Laihdutuskuurit etenkin kasvuiän aikana
  • Kuukautisten loppuminen (vaihdevuodet) tavallista aikaisemmin
  • Kalsiumin ja D-vitamiinin puute
  • Runsas tupakointi
  • pitkäaikainen (yli 3 kk kestänyt) suun kautta otettu kortisonilääkitys
  • jotkin kalsiumaineenvaihduntaan vaikuttavat sairaudet, esimerkiksi keliakia, lisäkilpirauhashormonin liikatuotanto ja maksa- ja munuaissairaudet
  • arkisessa tilanteessa tullut murtuma (kaatuminen samassa tasossa, putoaminen alle 1 m)
  • pituuden lyhentymä yli 4 cm
  • ryhdin muutokset/kumara ryhti
  • äkillinen selkäkipu

Voit arvioida omaa riskiäsi sairastua osteoporoosiin tai saada osteoporoottinen murtuma Luustoliiton testillä.

Osteoporoosin hoidossa varhainen taudin diagnosointi on tärkeää. Mikäli epäilet sairastavasi osteoporoosia tai sinulle on tullut murtuma kaatumisen seurauksena tai alle 1 metrin korkeudelta putoamisen seurauksena, ota yhteyttä omalle terveysasemallesi tai sotekeskukseesi asian selvittelyä varten. Vastaanotolla (luusto)hoitaja tai lääkäri arvioi osteoporoosin riskiäsi ja ohjelmoi tarvittaessa tarkemmat laboratorio- ja luuntiheystutkimukset.

Osteoporoosin diagnosoinnin apuna käytetään FRAX-murtumariskilaskuria: FRAX murtumariskilaskuri.

Mikäli murtumariski on kohonnut, tehdään jatkotutkimuksena luuntiheysmittaus (DXA-mittaus). Pohjois-Savon hyvinvointialueen mittaukset tehdään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikössä (KYS Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede). Omakustanteisesti tutkimuksia on saatavilla alueella myös yksityissektorilta.

DXA-tutkimus on matalaenerginen röntgenkuvaus, jolla tutkitaan lannerangan ja reisiluun luuntiheyttä. Kuvaus tapahtuu makuulla, on kivuton ja kestää noin 10-15 min. Luuntiheyttä voidaan arvioida myös ultraääneen perustuvalla Bindex-mittauksella, joka on käytössä useissa Pohjois-Savon sotekeskuksissa. FRAX-arvion kanssa käytettynä, se auttaa hoitopäätöksen teossa.
 

Osteoporoosi-otsikko3

3. Osteoporoosin hoito ja seuranta

Osteoporoosihaitari: hoito ja seuranta

Sekä osteoporoosin ennaltaehkäisyssä että hoidossa on oleellista huolehtia luustoterveyttä tukevista elintavoista joka päivä. Ennaltaehkäisyssä ja lievässä luuston heikentymisessä (osteopenia) hoito on käytännössä elintapahoitoa. Osteoporoosia hoidettaessa tarvitaan useimmiten elintapahoidon lisäksi lääkehoitoa, joka valitaan ja suunnitellaan yksilöllisesti. Elintapa-asioissa keskeisimmät tarkasteltavat ovat:  

RAVITSEMUS

Osteoporoosin/osteopenian omahoidossa on tärkeää huolehtia riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista. Hyviä kalsiumin ja D-vitamiinin lähteitä ovat rasvattomat maitovalmisteet ja juustot sekä kalsiumilla ja D-vitamiinilla täydennetyt kasvipohjaiset maitovalmisteita korvaavat tuotteet sekä kala. Kalsiumia saadaan myös kasvikunnan tuotteista ja hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat ravintorasvat, joihin on lisätty D-vitamiinia, ja kananmuna. 

Osteoporoosia sairastavan kalsiumin kokonaissaannin tulisi olla noin 1 000 – 1 500 mg vuorokaudessa ja se olisi hyvä saada ensisijaisesti ravinnosta. D-vitamiinilisää suositellaan käyttöön yleensä kaikille osteoporoosipotilaille, vähintään 20 µg/vrk, mutta yleensä sopiva vahvuus arvioidaan yksilöllisesti, verikokeiden perusteella.

LIIKUNTA

Vähäinenkin liikkuminen on parempi vaihtoehto kuin liikkumattomuus; luukudos vahvistuu, kun se saa rasitusta, kun kehoa käytetään. Aikuisille suositellaan reipasta kävelyä vastaavaa kestävyysliikuntaa ainakin 2,5 h viikossa ja lisäksi lihasvoimaharjoittelua vähintään 2 päivänä viikossa.  Monet arjen toimet esim. lumitöiden teko, taakkojen kantaminen ja portaiden kävely ylläpitävät kestävyys- ja lihaskuntoa. Liike on sekä luuston että tasapainoelimistön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edellytys. Selkärangan osteoporoosia sairastavan potilaan tulee keskustella sallituista liikuntamuodoista oman hoitavan ammattilaisen kanssa. 

KAATUMISEN EHKÄISY

Liikunnan lisäksi kaatumisia voidaan ehkäistä muun muassa asianmukaisilla jalkineilla ja talvella liukuesteillä, käyttämällä tarvittaessa liikkumisen apuvälineitä (kävelysauvat, rollaattorit), huolehtimalla kodin turvallisuudesta (esteettömät kulkureitit, tukikahvat ja -kaiteet tarpeellisissa paikoissa), puuttumalla mahdollisuuksien mukaan hyvän näkökyvyn ylläpitoon (silmälasit, silmäsairauksien hoito) sekä välttämällä kiirettä. Myös käytettyihin lääkkeisiin voi liittyä riskejä - hoitava lääkäri tarvittaessa tarkistaa, onko sinulla kaatumisriskille altistavia lääkkeitä.

TUPAKOIMATTOMUUS

Luustoterveyden kannalta tupakoimattomuus on yksi oleellisimmista hyvinvointia tukevista ja luun haurastumista ehkäisevistä toimista. Tupakoitsijoilla on pienempi luumassa kuin tupakoimattomilla ja vaikutus on nähtävissä jo kasvuiässä. Tupakointi voi heikentää myös kalsiumin luuta suojaavaa vaikutusta. Mikäli tarvitset tukea tupakoinnista luopumiseksi, hyödynnä avoimia verkkopalveluja tai ota yhteyttä terveysasemallesi.

HOIDON TUKEA, KUNTOUTUSTA, LISÄTIETOA

Luustoliiton internet-sivuilta löydät tukea omahoitoon eri elämänvaiheissa, tietoa vertaistoiminnasta sekä paljon muuta hyödyllistä tietoa luuston terveyteen liittyvistä asioista. Myös Kelan kautta voi olla mahdollisuuksia saada tukea osteoporoosin hoitoon ja kuntoutukseen.

 

Lääkehoito on yleensä tarpeellinen, jos sinulla on ollut osteoporoottinen luunmurtuma tai jos luuntiheysmittauksessa on todettu merkittävästi alentunut luuntiheys. Tyypillisiä osteoporoottisia murtumia ovat vähäisen vamman aiheuttamat lonkka-, nikama-, ranne- tai olkaluun yläosan murtumat.


Osteoporoosin hoitoon on monenlaisia lääkkeitä, joita voidaan ottaa suun kautta tai pistoksena. Osteoporoosilääkehoidon edellytys on, että hampaiden ja suun terveydentila on hyvä, joten suun ja hampaiston kunto on syytä tarkistaa ja tarvittaessa hoitaa ennen lääkityksen aloittamista. Lääkehoidon kesto on yksilöllinen. Yleensä lääkehoitoa on syytä jatkaa ainakin 3-5 vuotta, jonka jälkeen lääkityksen jatkotarve arvioidaan (arvioidaan murtumariskiä uudestaan).  Naisilla voidaan käyttää myös estrogeenivalmisteita tai niiden tavoin vaikuttavia lääkkeitä. Miehillä voidaan käyttää testosteronia, mutta vain jos on osoitettu testosteronin puutos.
 

Lisätietoa: Luustoliitto - lääkehoito

Bisfosfonaattien tavallisimpia haittavaikutuksia ovat vatsavaivat (kivut, ummetus, ripuli, ilmavaivat) sekä luustokivut. Hyvin harvinaisia haittavaikutuksia ovat reisiluun epätyypilliset murtumat ja leukaluun nekroosi (luukuolio). Samoja harvinaisia, mutta vakavia haittoja saattaa liittyä myös denosumabin käyttöön. Tästä syystä lääkitystä harkittaessa suun terveys (hampaat, ikenet, ientaskut jne.) on hoidettava kuntoon.

Ota yhteyttä hoitavaan tahoon kaikista mahdollisista osteoporoosilääkehoidon aikana ilmenevistä reiden alueen kivuista.

Tsoledronaatin antoon saattaa liittyä flunssan kaltaisia oireita (infuusion yhteydessä). Oireita voi lievittää parasetamolilla tai ibuprofeenilla.

Osteoporoosin hoidon seuranta toteutetaan omalla terveysasemallasi, yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoitovasteen seurannassa luuntiheysmittaus (DXA-mittaus tai Bindex) uusitaan tavallisesti 2-3 vuoden välein. Hoitava lääkäri arvioi luutiheysmittauksen tarpeen ja aikataulun.

Hoidon toteutuksessa on keskeistä, että huolehdit luuston kuntoa ylläpitävistä elintavoista sekä säännöllisestä lääkehoidosta hoitosuunnitelman mukaisesti.

HUOMIOITHAN MYÖS:

  • suun ja hampaiden hyvästä hoidosta, erityisesti jos käytössäsi on bisfosfonaatti- tai denosumabilääkitys. Mikäli kipuja tai haasteita suun hoidossa ilmenee, ole yhteydessä omaan hoitavaan yksikköön (PSHVA suun terveydenhuolto).
  • ottaa yhteyttä omahoitajaasi / oman sotekeskuksesi luustohoitajaan, mikäli sinulla on kontrollien välillä ongelmia tai kysyttävää sairaudestasi (kysy luustohoitajaa hoitajavastaanoton kautta, yhteystietolinkki yllä).