Lihavuus luokitellaan painoindeksin (BMI) ja vyötärönympäryksenmitan mukaan: 

• BMI 30 kg/m2 on kansainvälisesti hyväksytty lihavuuden raja-arvo, jonka yläpuolella sairastuvuusriski on selvästi suurentunut (huom. poikkeukset: aasialaistauta tai ikä >65 vuotta) 
• Mikäli BMI on yli 30 kg/m2 täydennetään arviota vyötärönympäryksen mittaamisella (huoliraja: > 90 cm naisilla ja > 100 cm miehillä) 
• Lihavuuteen liittyy useita terveydellisiä ongelmia, joita lihavuus voi sekä aiheuttaa että vaikeuttaa (ks. Kuva 1) 
• Tärkeimpiä metabolisia liitännäissairauksia ovat tyypin 2 diabetes, rasvamaksa ja sepelvaltimotauti 

Kuva 1. Lihavuuteen liittyviä terveydellisiä ongelmia. Kuvaan on merkitty sinisellä tekstillä lihavuuden metabolisia, punaisella mekaanisia ja vihreällä mielenterveydellisiä seurauksia. Mustalla merkityssä astmassa on sekä metabolisia että mekaanisia tekijöitä. 

Lähde: Käypä hoito -suositus, Lihavuus (lapset, nuoret, aikuiset), Lihavuuteen liittyvät sairaudet aikuisilla 

Taulukko 1. Aikuisten lihavuuden hoitomenetelmän valintaperiaatteet (++ ensisijainen, + mahdollinen hoitomuoto)

Lähde: Käypä hoito -suositus, Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset), Hoitomenetelmän valinta 

Painonnousun ehkäisy on helpompaa kuin painon pudottaminen tai jo saavutetun laihdutustuloksen ylläpito. 

Painonhallinnan tavoitteena on pysyvien, omaan arkeen sopivien elintapojen rakentaminen. Pienetkin muutokset voivat tuottaa merkittäviä terveyshyötyjä, ja niiden ylläpitäminen on usein tärkeämpää kuin nopea painonlasku. 

Painonhallinnan perustana ovat terveelliset elintavat, jotka rakentuvat neljän peruspilarin varaan: 

• Ruokailu: terveyttä edistävä ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi ja kohtuulliset annoskoot.  
• Liikkuminen: riittävä, monipuolinen ja itselle mielekäs liikkuminen.  
• Uni: riittävä ja laadukas uni.  
• Mielen hyvinvointi: stressinhallinta, palautuminen, tunteiden säätely ja omien voimavarojen vahvistaminen.

Painonhallinnan omahoidon tueksi tarkoitettua tietoa, omahoito-ohjelmia ja muuta materiaalia on koottu tämän hoitoketjun osioon ‘Materiaalia painonhallinnan tueksi’.

PSHVA OmaHyte-palvelu: OmaHyte 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen OmaHyte-palvelu kokoaa yhteen alueen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä toiminnan, joka tarjoaa monipuolista tukea myös painonhallintaan. 

OmaHyte Palvelupoluilla voit arvioida omaa hyvinvointiasi ja terveyttäsi oirekyselyiden ja testien avulla sekä saada tietoa, suosituksia ja ohjausta. Palvelupoluilta löydät esimerkiksi painonhallintaa, liikkumista ja terveellisiä ruokailutottumuksia tukevia omahoito-ohjelmia. 

Liikkuminen, luonto ja retkeily  -palvelupolku: 

• Hyvinvointia edistävä liikkuminen aikuisille 
• Soveltava liikkuminen 
• Lasten ja lapsiperheiden liikkuminen 
• Nuorten liikkuminen 

Ravitsemus ja uni -palvelupolku:

• Hyvinvointia edistävä ravitsemus 
• Kohti parempaa unta 
• Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia edistävä ravitsemus 
• Lapsen, nuoren ja perheen uni 

Taulukko 2. Hyödyllisiä linkkejä ja materiaalia painonhallinnan tueksi 

Painon puheeksi ottaminen 

• Paino ja lihavuus otetaan puheeksi potilasta kunnioittavalla tavalla silloin, kun ne liittyvät potilaan vastaanotolle hakeutumisen syyhyn, potilaan terveydentilaan tai potilas itse ilmaisee haluavansa keskustella aiheesta. 
• Painon puheeksi ottamisen tulee olla oikea-aikaista ja arvostavaa. Lisäksi siinä tulee huomioida, että paino on henkilökohtainen ja monimuotoinen asia, ei pelkästään terveyskysymys. 
• Avainelementtejä onnistuneeseen painokeskusteluun ovat: hyvän yhteistyösuhteen luominen, potilaan arvon ja autonomian hyväksyminen, myötätuntoisuus, ja potilaan oman muutosmotivaation herätteleminen. 
• Pyytämättä annettu neuvonta ei yleensä tuota toivottua lopputulosta. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää kuulla potilaan omia toiveita, tavoitteita sekä voimavaroja, ja edetä keskustelussa näistä lähtökohdista. 
• Alla vinkkejä painon puheeksi ottamiseen vastaanotolla: 
  • Painon puheeksi ottaminen -opas 
  • Motivoiva keskustelu (Duodecim Oppiportti, vaatii kirjautumisen) 

Vastaanotolla kartoitetaan seuraavat asiat

• Lihavuuden asteen määritys: paino, pituus ja vyötärönympärys 
  • BMI-laskuri (BMI-laskuri) 
  • Vyötärönympäryksen mittaus (huoliraja: > 90 cm naisilla ja > 100 cm miehillä) 
• Huomioi painoindeksin tulkinnassa kehonkoostumukseen vaikuttavat tekijät, kuten runsaat turvotukset tai suuri lihasmassa

Jatkosuunnitelma 

• Hoitomenetelmän valinnassa huomioidaan potilaan omat toiveet, elämäntilanne, voimavarat, lihavuuden luokka ja samanaikaiset sairaudet. 
• Aikuisten lihavuuden hoidon ensisijainen hoitomenetelmä on elintapahoito. Tarvittaessa hoitoa voidaan täydentää erittäin niukkaenergisellä dieettihoidolla (ENED), lääkehoidolla tai lihavuusleikkauksella (ks. taulukko 1). 
• Elintapahoito: 
  • Omatoiminen lihavuuden hoitoon motivointi eli mini-interventio (Lihavuuden mini-interventio) tai
  • Useista kerroista koostuva ohjattu elintapahoito:
    • Fysioterapia (lähetekriteerit kohdassa: Perusterveydenhuollon fysioterapia) 
    • Ravitsemusterapia (lähetekriteerit kohdassa: Perusterveydenhuollon ravitsemusterapia) 
• Lääkehoidon osalta ks. ‘Lihavuuden lääkehoito’ -osio 
• Lihavuusleikkauksen osalta ks. ‘Lihavuusleikkauksen läheteindikaatiot, -ohjeet ja vasta-aiheet‘ -osio
• Mikäli herää epäily psykiatrisesta liitännäissairaudesta tai psyykkinen oireilu vaikuttaa lihavuuden hoitoon sitoutumiseen tai hoidon toteutumiseen, potilas ohjataan psykiatrisen sairaanhoitajan arvioon tai tarvittaessa laaditaan lähete psykiatrialle. 

  • Ahmintahäiriötä epäiltäessä valtaosa potilaista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Psykiatrian syömishäiriötiimin arviota suositellaan, mikäli diagnoosi on epäselvä, oirekuva on vaikea tai monimuotoinen tai hoidon tarve edellyttää erikoissairaanhoidon arviota.

Materiaalia työn tueksi perusterveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon

• Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) - Käypä hoito -suositus 
• Painonhallintatalo - Terveyskylä.fi 
• Potilaan ohjausmateriaalia varten ks. osio ‘Materiaalia painonhallinan tueksi ‘ 
• Tutustu myös IMS-ohjeisiin (vaatii kirjautumisen PSHVA:n intraan, vain ammattilaisille): 
  • Ravitsemusterapiaan lähettäminen PSHVAn peruspalveluissa 
  • Ravitsemusterapiaan lähettämisen kriteerit PSHVAlla - AIKUISET 
  • Lihavuusleikkaus arvioon lähettäminen 
  • Lihavuusleikkauspotilaiden seuranta leikkauksen jälkeen 

Fysioterapiaan lähettämisen kriteerit perusterveydenhuollossa painonhallinta indikaatiolla. Kaikkien kriteerien tulee täyttyä. 

• Todettu lihavuus BMI >30 tai BMI <30 ja potilaalla on liitännäissairauksia 
• Potilas on motivoitunut  
• Potilaalla on tavoitteena vähintään 5 % painonpudotus 
• Tarvetta liikunnan/voimaharjoittelun ohjaamiselle painohallinnan tueksi 

Fysioterapiassa käydään läpi liikunnan lisäksi elintapaohjausta uneen, stressinhallintaan ja ruokavalioon (1-3 ohjauskäyntiä).  

Ensisijaisesti konservatiivista lihavuuden hoitoa toteuttavat muut terveydenhuollon ammattilaiset kuin ravitsemusterapeutti.  

Peruspalveluiden ravitsemusrapiassa hoidetaan potilaita, joilla on sairaalloinen lihavuus (BMI > 40) ja lihavuus (BMI > 30) + liitännäissairaus 

• Hoitomuodot: ryhmäohjaus, Onnikka-sovellus (käyttäytymisen ja elintapojen muutoksen hallintaa tukeva mobiilisovellus), yksilökäynnit

Potilas voidaan hänet lähettää ravitsemusterapeutille, mikäli:  

• potilaalla on sairauksia (tyypin 2 diabetes, rasvamaksa, uniapnea, nivelrikko, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä l. PMOS, idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio l. IIH), joiden hoidossa lihavuuden hoito on ensisijaista, 
• potilaan ohjaaminen on keskimääräistä haastavampaa, hoitovastetta ei ole saavutettu, 
•  ja potilas on motivoitunut ja hänellä on voimavaroja ravitsemushoitoon. 

(Ravitsemusterapiaan lähettämisen kriteerit PSHVAlla- Aikuiset) Ravitsemuskäsikirja - IMS ohjeet 

• Lähetteeseen tulee kirjata lähettävässä yksikössä annettu lihavuuden hoito. Katso kons. lihavuuden hoitoon lähettämisen ohje (PSHVA lihavuuden konservatiiviseen hoitoon lähettäminen).  
• Jos potilaan ikä on yli 65 vuotta, potilas ohjataan lihavuuden hoitoon vain, jos se voi selkeästi lisätä terveyttä ja toimintakykyä, sillä laihduttaminen saattaa nopeuttaa lihasmassan menetystä. Samanaikaisesti suositellaan liikunnan yhdistämistä laihdutukseen, tarvittaessa liikunnan ammattilaisen ohjaamana. 

Painon hallinnan tueksi on tarjolla useita erilaisia lääkkeitä. Lääkitys suunnitellaan yksilöllisen tarpeen mukaan, huomioiden potilaan mahdolliset perussairaudet. 

Lihavuuden lääkehoitoa voidaan käyttää elintapaohjauksen tukena, jos painoindeksi on vähintään 30 kg/m2 tai vaihtoehtoisesti vähintään 27 kg/m2 (orlistaattia käytettäessä 28 kg/m2), jos potilaalla on lihavuuteen liittyviä liitännäissairauksia. 

Muistathan tarvittaessa myös asianmukaisen liitännäissairauksien hoidon (verenpaine, kolesteroli, verensokeri, mieliala). 

• Lihavuuden hoidon lääkkeistä: Lihavuuden lääkehoito (Käypä hoito) 
• Verenpainelääkkeistä: Kohonnut verenpaine (Käypä hoito) 
• Lipidilääkkeistä: Dyslipidemia (Käypä hoito) 
• Verensokerin alentamisen lääkkeistä: Tyypin 2 diabetes - Diabeteslääkkeet ja insuliinihoito (Käypä hoito) 

Ajankohtaisesti Kela korvattavia lääkkeitä lihavuuden hoitoon ovat bupropioni ja liraglutidi. 

• Kela - Liraglutidi (lihavuus) - korvattavuus 
• Kela - Bupropionin ja naltreksonin yhdistelmävalmiste - korvattavuus 

Lihavuuslääkkeiden tarkistuslistoja ammattilaisen työn tueksi: 

• Naltreksoni-bupropioni tarkistuslista: Naltreksoni-bupropioni (Mysimba) tarkistuslista 
• Fentermiini-topiramaatti tarkistuslista: Fentermiini-topiramaatti (Qsiva) tarkistuslista 

Taulukko 3. Lihavuuslääkkeiden aloitus ja annoksen nostaminen. Taulukko sisältää ajankohtaisesti markkinoilla olevat lihavuuden hoitoon käytetyt lääkeaineet.

Lähde: Käypä hoito –suositus Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) 

Lääkehoidon seuranta

Lääkehoidon seuranta toteutetaan yksilöllisesti potilaan tilanteen ja käytettävän lääkkeen mukaan. Alla on esimerkki tyypillisestä lääkehoidon seurantamallista.

Lääkärin arvio: lääkehoidon aloituksessa, 3-6 kuukauden ja 1 vuoden kohdalla. 

• Mikäli potilaalle saatu Kela-korvaus ensimmäisen 6kk ajaksi, lääkärin arvio jatkosta, kun lääke ollut käytössä 5kk. Mikäli lääkärin kontakti toteutuu etänä, niin terveydenhuollon yksikössä tulee olla paino mitattu terveydenhuollon ammattilaisen toimesta (hoitaja / lääkäri / rav. ter. / fys. ter.). 
• Tarvittaessa arvioidaan myös liitännäissairauksien hoidon toteutumista. 

Hoitajan kontakti: 1, 2 ja 6 kuukauden kohdalla. 

• Arvioi kylläisyys, painon lasku, haittavaikutukset (pahoinvointi, oksentelu, ummetus, ripuli, närästys). Onko lääkkeen annosoikea?  
• Tarvittaessa arvioidaan myös liitännäissairauksien hoidon toteutumista. 

Ruokailun ja lääkehoidon huomioinen hoitokontakteissa 

Lihavuuslääkehoito ei korvaa ravitsemuksen ja syömisen haasteiden hoitoa. Lääkehoidon aikana tulee kiinnittää huomiota riittävään, monipuoliseen ja säännölliseen syömiseen. Liian vähäinen tai yksipuoleinen syöminen tulee korjata ennen lääkehoidon aloitusta tai sen rinnalla. 

• Ateriarytmi: Ateriarytmi rakennetaan säännölliseksi. 
• Aterioiden monipuolisuus: Ateriat koostetaan monipuolisesti ja ravitsemuksellisesti riittäviksi. 
• Ahminta ja tunnesyöminen: Mahdollinen ahminta tai tunnesyöminen tulee tunnistaa ja hoitaa muilla menetelmillä, sillä lääkehoito ei hoida näiden taustalla olevia syitä. Lääkehoito voi kuitenkin helpottaa syömisen hallintaa mm. vähentämällä makeanhimoa ja lisäämällä kylläisyyden tunnetta 
• Syömishäiriöt: Syömishäiriöstä tai syömishäiriömäisestä käyttäytymisestä kärsivälle tulee tarjota myös psykologista tukea syömisen taustalla olevien tekijöiden käsittelyyn. Tarvittaessa ravitsemusterapeutti osallistuu lihavuuden hoitoon. 

Lääkehoidon hyötyjä ja hoitotuloksia arvioitaessa huomioidaan laihdutettujen kilojen lisäksi muut saavutetut hyödyt, kuten syömisen hallinnan, toimintakyvyn ja elämänlaadun muutokset sekä liitännäissairauksien hoitotasapaino. 

Proteiinin ja kuidun riittävä saanti 

• Proteiinin tarvearvio on noin 1–1,5 g/kg, mutta tarve on yksilöllinen potilaan kehon koko (paino) huomioiden.   
• Proteiinin tarve voidaan laskea yksilöllisesti käyttäen mukautettua painoa  
• Mukautettu paino = Ihannepaino kiloina (kg) vastaten painoindeksiä 23 + 0,25 x ylipainokilo (eli nykypaino painoindeksiä 23 kg/m2 vastaava paino) 
• Kuidun tarve naisilla noin 25 g/vrk, miehillä 35 g/vrk  
• runsas (500-800 g) ja monipuolinen hevi-tuotteiden käyttö ​ 
• täysjyväviljatuotteet ​ 
• Ummetuksen hoidossa voidaan tarvittaessa käyttää esim. Vi-Siblin-valmistetta. 

Lihavuusleikkauksen läheteindikaatiot

Lihavuusleikkauksen läheteohjeet

Lihavuusleikkauksen vasta-aiheet

• Päihdeongelma, kuten runsas alkoholin käyttö tai lääkkeiden väärinkäyttö.
• Vaikea syömishäiriö, kuten ahminta- tai bulimiatyyppinen syömishäiriö.
• Vaikeahoitoinen tai huonossa hoitotasapainossa oleva psykiatrinen sairaus, kuten psykoosi tai skitsofrenia.
• Kehitykselliset häiriöt, kuten kehitysvamma tai autismikirjon häiriö. 
• Kyvyttömyys ymmärtää tai sitoutua elintapojen muutoksiin, tai leikkauksen jälkeiseen hoitoon.
• Aikaisempien konservatiivisten laihdutusyritysten puuttuminen, tai potilas ei ole lainkaan, edes väliaikaisesti, kyennyt laihtumaan konservatiivisella hoidolla.
• Vaikeat yleissairaudet, kuten maksakirroosi tai vaikea sydänsairaus, jotka voivat estää leikkauksen.
• Yläruoansulatuskanavan sairaus, joka edellyttää tähystysseurantaa.
• Pysyvä tulehduskipulääkkeiden käytön tarve.
• Ikä alle 18 vuotta tai yli 65 vuotta

Kun sairaalaseuranta on päättynyt, lihavuusleikkauspotilas tarvitsee vuosittaisen seurannan perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon seurantakäyntiin kuuluvat lääkärin ja tarvittaessa ravitsemusterapeutin, fysioterapeutin ja psykologin vastaanotto. 

Seurantakäynneillä on keskeistä leikkauksen jälkeisen painonhallinnan onnistumisen tukeminen ja ravitsemustilan seuraaminen. Potilas punnitaan ja painokehitys arvioidaan. Lisäksi arvioidaan lihavuuteen liittyvien liitännäissairauksien hoito sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, niiden seuranta ja hoito. Tupakointi ja alkoholin käyttö selvitetään. 

Ravitsemuspuutoksia voi ilmaantua myös vuosia leikkauksen jälkeen, joten ravitsemustilan ja laboratoriokokeiden säännöllinen seuranta on tärkeää. 

Taulukko 4. Lihavuusleikkauksen jälkeiset suositeltavat ravintolisät. 

Raskautta suunnittelevan tai raskaana olevan lihavuusleikatun naisen ravintolisien tarve arvioidaan erikseen. 

• Ks. erillinen ohje: Lihavuusleikatun naisen raskaus (Käypä hoito). 

Lihavuusleikkauksen jälkeisen seurannan yhteydessä tarkastettavat laboratoriotutkimukset 

Perusseurantakokeet vuosittain tai muiden pitkäaikaissairauksien seurannan yhteydessä: 

• PVK, Krea, Na, K, Alb, ALAT, fP-Gluk, HbA1c, Kol, Kol-HDL, Kol-LDL, Trigly, D-25, Ca-ion, ferritiini ja B12-TC2 

Tarvittaessa tehtävät lisätutkimukset: 

• TSH, T4-V, PTH 
• Kliinisen puutosepäilyn perusteella tutkitaan kohdennetusti tarkempi rautastatus (TrFeSat ja tarv. TfR), tiamiini, folaatti, B6-, A- ja E-vitamiini, K-vitamiinitilaa kuvaava INR, magnesium, fosfaatti, sinkki, kupari ja seleeni

HUOM! Yksityisellä tai ulkomailla lihavuusleikkauksessa käyneen potilaan ensimmäisen vuoden seuranta toteutetaan yksityisessä terveydenhuollossa, terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa paikallisten resurssien mukaan. 

Mikäli leikkaukseen tai leikkauksen jälkeiseen paranemiseen liittyy ongelmia, erikoissairaanhoitoa konsultoidaan matalalla kynnyksellä. 

Taulukko 5. Lihavuusleikkauksen jälkeisiä tyypillisiä haasteita. 

• Kriteerit: Erityispalveluiden ravitsemusterapiassa hoidetaan sairaalloista lihavuutta, kun BMI ≥ 45 m2, potilas on halukas ja motivoitunut hoitoon ja elämäntilanne on sellainen, että on edellytykset tehdä elämäntapamuutos ja ikää yli 16-vuotta. Yli 65-vuotias ohjataan lihavuuden hoitoon vain, jos sillä on selkeitä terveyttä ja toimintakykyä parantavia vaikutuksia. 
• Toteutus: Ravitsemusterapeutin ensikäynnillä arvioidaan nykytilannetta (esitietolomakkeet: ruokapäiväkirja, syömistapakysely, alkoholin käyttö) ja tehdään jatkosuunnitelma ravitsemusterapian osalta. Ravitsemusterapiaa on mahdollista toteuttaa noin yhden vuoden hoitojaksona ryhmäohjauksena, Onnikka-mobiilisovelluksen avulla tai yksilövastaanotoin. 
• Lääketieteellisestä hoidosta vastaa edelleen omalääkäri tai muu lähettävä lääkäri. 

• Kriteerinä oma halu saada ohjausta liikkumiseen. Potilaat ohjautuvat tyypillisesti erikoissairaanhoidon ravitsemusterapeutin vastaanotolta.
• Tarjolla ryhmätoimintaa, joka sisältää 6 ryhmätapaamista sekä alku- ja loppumittaukset yksilökäynteinä. Yksilökäynneillä kartoitetaan lisäksi liikkumistottumuksia ja laaditaan yhdessä tavoitteet ja suunnitelma niiden toteutumiseen. Ryhmäkäyntien sisältöä mukautetaan ryhmän toiveiden mukaan. Ryhmäkäynneillä pyritään kokeilemaan monipuolisesti erilaisia liikkumismuotoja ja kannustetaan uusien lajien pariin. Ryhmässä on myös mahdollisuus omakustanteiseen toivetreeniin. 
• Ryhmät käynnistyvät tammikuussa ja elokuussa, mutta ryhmän toteutumisen edellytyksenä on riittävä osallistuja määrä (4-6 osallistujaa). 
• Ryhmän päättymisen jälkeen on mahdollisuus sopia yksilöllisesti soittokontrolleja tai yksilökäyntejä n. 12 kk ajan. 

Leikkausarvioon kuuluu ravitsemusterapeutin ja lääkärin vastaanottokäynnit KYS Endokrinologian ja kliinisen ravitsemuksen poliklinikalla.

Kun potilas on arvioitu leikkaushoitoon soveltuvaksi ja leikkausaika on tiedossa, hän osallistuu ravitsemusterapeutin ohjaamaan pienryhmään, jossa käydään läpi lihavuusleikkausta koskeva tietopaketti. Ryhmässä käsitellään leikkauksen edellytyksiä ja vasta-aiheita, leikkaushoidon hyötyjä ja riskejä, eri leikkausmenetelmiä sekä leikkauksen jälkeistä ruokavaliota ja ravitsemusta.

Tästä linkistä pääset tutustumaan tarkemmin ravitsemusterapeutin ja lääkärin arviointikäyntien sisältöön sekä preoperatiivisen lihavuusleikkausryhmän toimintaan.

Katso edellä osiosta 'Lihavuusleikkauksen läheteindikaatiot, -ohjeet ja vasta-aiheet' lihavuusleikkauksen läheteindikaatiot, -ohjeet ja leikkauksen vasta-aiheet.

Lihavuusleikkaustyypit 

1. Mahalaukun ohitusleikkaus 

Mahalaukusta muotoillaan pieni 20–30 ml:n kokoinen säiliö, joka yhdistetään distaaliseen ohutsuoleen (jejunum). Tästä käytetään nimitystä ruokahaara. Mahalaukku, pohjukaissuoli ja vatsakalvon takainen pohjukaissuoli jäävät ruuansulatuskanavan ulkopuolelle. 120 cm:n päähän uudelleen muotoillusta mahalaukkusäiliöstä yhdistetään sappi- ja haimanesteitä tuova sappi haara. Leikkauksen ydintavoitteena on nopeuttaa mahalaukun täyttymistä ja ravinnon siirtymistä suoraan distaaliseen ohutsuoleen. Leikkauksen merkittävimpänä vaikutusmekanismina pidetään muutoksia kylläisyyden tunnetta aiheuttavien suolistohormonien erittymisessä. 

2. Mahalaukun kavennusleikkaus 

Mahalaukkua kavennetaan n. 70-80 % mahaportin eteisestä ja runko-osasta, jolloin jäljelle jää noin 3 cm:n levyinen putkimainen kaventunut mahalaukku. Vaikutusmekanismeina on mahan tilavuuden pienenemisen myötä sen nopeampi täyttyminen sekä muutokset suolistohormonien erittymisessä. 

Tavanomaisesti lihavuusleikkauksen jälkeen järjestetään erikoissairaanhoidossa kontrollikäynnit 3 kuukauden ja 1 vuoden kuluttua leikkauksesta:

• 3 kuukauden kontrollikäynti: ravitsemusterapeutin ja obesiteettisairaanhoitajan vastaanotto KYS Endokrinologian ja kliinisen ravitsemuksen poliklinikalla.
• 1 vuoden kontrollikäynti: ravitsemusterapeutin ja lääkärin vastaanotto KYS Endokrinologian ja kliinisen ravitsemuksen poliklinikalla.

Tästä linkistä pääset tutustumaan tarkemmin lihavuusleikkauksen jälkeisten erikoissairaanhoidon kontrollikäyntin sisältöön.

ICD-10 -diagnoosikoodit:  

• E66.00 Metabolinen oireyhtymä 
• E66.01 Tavallinen (energian saannin ja kulutuksen epäsuhdasta johtuva) lihavuus 
• E66.1# Lääkeaineen aiheuttama lihavuus 
• E66.2 Vaikea lihavuus ja keuhkoalveolien hypoventilaatio 
• E66.8 Muu lihavuus 
• E66.9 Tarkemmin määrittämätön komplisoitumaton lihavuus
• G47.3 Uniapnea
• K73.80 Alkoholiin liittymätön rasvamaksatulehdus (NASH, Non Alcoholic Steatohepatitis)
• K76.0 Muualla luokittamaton rasvamaksa 

Ravitsemusneuvonnan toimenpidekoodit:  

• OAB72 Painonhallinta- ja laihdutusohjaus  
• OAB75 Terveyden ylläpitoon liittyvä ravitsemusohjaus  
• OAB76 Yleinen ravitsemus- ja elintarvikeneuvonta  

Liikuntaneuvonnan toimenpidekoodit:  

• OAB36 Liikunnan puheeksiotto 
• OAB77 Liikkumisen edistämisen mini-interventio 
• OAB78 Prosessinomainen liikuntaneuvonta 

Muita toimenpidekoodeja:  

• OAB44 Yleinen terveysneuvonta 
• IHA21 Alkoholin riski- ja haitallisen käytön mini-interventio (Audit-C) 

Hoitoketju on julkaistu vuonna 2026. 

Päivityksistä ja mahdollisista asiasisällön muutoksista vastaavat: 

Maaret Herranen, ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri, Maaret.Herranen@pshyvinvointialue.fi 

Kaisu Karakorpi, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys, Kaisu.Karakorpi@pshyvinvointialue.fi 

Anniina Hytönen, erikoistuva lääkäri, hoitoketjukoordinaattori, Anniina.Hytonen@pshyvinvointialue.fi 

Hoitopolun työryhmätiedot (pdf).